Oulun yliopistollinen sairaala otti maakunnallisen multimedia-arkiston käyttöön vuosi sitten ensimmäisenä Suomessa. Kokemukset ovat osoittaneet, että etenkin laadukkaat kliiniset kuvat lähetteen osana suoraviivaistavat hoitoprosessia.
Kliininen opettaja, erikoislääkäri Ulla Lantto OYS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikalta arvioi, että kuvat ovat siirtäneet työn painopistettä lähetevaiheeseen. Hyvien kuvien ansiosta potilaan hoitoa voidaan suunnitella hyvinkin pitkälle.
Ajoittain arviointikäynti on voitu jättää välistä ja potilas on tuotu suoraan hoitokäynnille. Lantto huomauttaa, että arviointikäynnit ovat edelleen tarpeellisia jo potilaan informoinninkin takia.
– Selväpiirteisissä tapauksissa arviointi kuvien perusteella edistää hoitoa todella paljon. Ihotaudeille kuvien perusteella on voitu ohjata potilaan hoitoa myös terveyskeskuksissa.
Pitkän aikavälin seurannassa korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikalle saapuvista lähetteistä kolme kymmenestä sisälsi kuvan. Lantto sanoo, että tällä hetkellä kuva on lähes jokaisen lähetteen ohessa.
– Kuvat eivät palvele ainoastaan hoidon arvioinnissa, vaan myös esimerkiksi ihomuutosten seurannassa. Väkivaltaa kohdanneilla potilailla kuvilla on myös juridista merkitystä.
Arkisto tukee oman työn seurantaa
Multimedia-arkisto on kaikkien potilasta hoitavien lääkärien käytössä. Terveydenhuoltolain myötä sairaanhoitopiireistä tuli alueellisia rekisterinpitäjiä. OYS käyttää selainpohjaista Esko-potilaskertomusjärjestelmää, mikä helpotti arkiston laajaa käyttöä. Lähetteeseen voi liittää kuvan jokaisessa OYS:n alueen kunnassa.
Esimeriksi Oulun perusterveydenhuolto tulee satsaamaan kuvien ottamiseen, sanoo va. hallintoylilääkäri Eila Erkkilä.
– Lähetteiden parempi laatu oli itsestään selvä asia. Nyt olemme huomanneet, että kuva-arkisto tukee myös esimerkiksi lääkärin oman työn laadun seurantaa, sillä operoiva lääkäri näkee myös terveyskeskuksessa otetut kontrollikuvat.
Järjestelmäkamerat ovat tulossa käyttöön jokaiseen kaupungin hyvinvointikeskukseen. Nyt lähetekuvia otetaan kahdessa hyvinvointikeskuksessa Kiimingissä ja Kontinkankaalla.
Erkkilän mukaan yksi kamera maksaa noin 2 000 euroa. Kuvien tulee olla vakioituja ja laadukkaita, jotta niiden perusteella voi tehdä diagnoosin. Kännykkäkamerat Erkkilä hylkäisi jo tietoturvariskinkin takia.
– Meillä muutama lääkäri haluaa kuvata itse. Muutoin lääkäri päättää kuvien ottamisesta, hoitaja kuvaa ja siirtää kuvat arkistoon.
Kirjoittaja:
Juha-Pekka Honkanen
toimittaja
Kuva:
Sami Perttilä
