Dialyysissä olevia ja munuaisensiirron saaneita oli vuoden 2017 lopussa enemmän kuin koskaan aiemmin, kertoo Suomen munuaistautirekisterin uusi vuosiraportti. Dialyysihoidossa olevien määrän odotetaan kasvavan viidenneksellä vuoteen 2025 mennessä.
Viimeiset kolme vuotta munuaisten loppuvaiheen vajaatoiminnan vuoksi hoitoon tulevien määrä on ollut aikaisempia vuosia korkeampi. Vuosiraportin 2017 mukaan 2015–2017 hoitoon tuli vuosittain noin 550 potilasta. Aikaisempina vuosina määrä oli pitkään noin 450 vuodessa
Vuoden 2017 lopussa oli dialyysissä 1 973 ja munuaisensiirron saaneita 3 015 henkilöä. Dialyysihoidon aloitti vuoden aikana 537 uutta potilasta. Vuosittain tehdään noin 250 munuaisensiirtoa, mutta uutta munuaista odottaa jatkuvasti noin 450 ihmistä.
Hoidon aloituksen kriteerit ovat muuttuneet
Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri Patrik Finne sanoo, että tulevaisuudessa dialyysipotilaat ovat entistä iäkkäämpiä.
– Krooniseen dialyysihoitoon tuli 1990-luvun alussa vain muutama yli 75-vuotias. Viime vuosina vanhimman ikäryhmän edustajien osuus kaikista dialyysin aloittaneista on ollut noin 20 prosenttia, hän kertoo tiedotteessa.
Vuosiraportti 2017 esittää uudet päivitetyt ennusteet tulevien vuosien potilasmääristä.
Finne mainitsee, että ennusteen mukaan Suomessa on vuonna 2025 dialyysihoidossa 19 prosenttia enemmän kuin nyt, jos oletetaan, ettei munuaisensiirtojen vuosittaista määrää pystytä lisäämään.
– Tämän vuoksi kaikki pyrkimykset lisätä siirtojen määrää ovat tärkeät. On myös tärkeää, että dialyysihoidon resursseja mitoitetaan oikein tulevina vuosina, hän jatkaa.
Vuoteen 2040 mennessä dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrän arvioidaan kasvavan noin kolmanneksella.
Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström huomauttaa, että hoidon laaturekistereistä on viime aikoina keskusteltu julkisuudessa yhä enemmän.
– Hoidon laadun tarkkailu on tärkeää, jotta potilaat saavat laadukasta hoitoa koko Suomessa, ongelmakohdat havaitaan ja niihin voidaan puuttua. Tämä on oleellista tietoa myös julkisten terveyspalvelujen mahdollisesti laajentuessa yksityisten tuottajien puolelle valinnanvapauden myötä, hän sanoo.
Suomen munuaistautirekisteri ei ole edelleenkään lakisääteinen. Finne ja Högström toivovat, että eduskunta hyväksyy lakiehdotukset, jotka voisivat mahdollistaa rekisterille lakisääteisen aseman. Lakimuutos olisi hyvin tärkeä myös muille tuleville laaturekistereille.
teksti: Ulla Toikkanen
kuva: Fotolia
Julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkossa.
