Diabetekseen sairastuneet eteläsuomalaiset lapset tulivat koronapandemian alkuvaiheissa hoitoon aikaisempaa huonokuntoisempina ja tarvitsivat useammin tehohoitoa, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. (Salmi H ym. BMJ 27.5.2021)
Uuden lastensairaalan lasten teho-osastolla hoidettiin huhti-lokakuussa 2020 kaksikymmentä diabetekseen sairastunutta lasta vaikean ketoasidoosin takia, kun aikaisempina vuosina vastaavalla ajanjaksolla tällaisia potilaita on ollut keskimäärin 6–7.
Lasten tehohoitoisen diabeteksen yleistyminen ei johtunut COVID-19-tautiin sairastumisesta, sillä lapsilta ei löytynyt viitteitä sairastetusta koronavirusinfektiosta.
– Diabetekseen sairastuneet lapset olivat ehtineet aikaisempaa huonompaan kuntoon ennen taudin tunnistamista, ja heistä useampi päätyi tehohoitoon, sanoo Uuden lastensairaalan lasten teho-osaston osastonylilääkäri Paula Rautiainen tiedotteessa.
Äkillisesti sairastunut lapsi tarvitsee ammattilaisen arviota
On todennäköistä, että koronapandemian alkuvaiheen tiukat rajoitustoimet nostivat lapsiperheiden kynnystä hakeutua hoitoon. Tämän lisäksi terveydenhuollossa tapahtuneet nopeat muutokset saattoivat hidastaa hoitoon pääsyä. Vastaavia havaintoja on tehty myös muualla maailmassa koronaviruspandemian aikana.
– Tulokset haastavat terveydenhuollon ammattilaisia pohtimaan keinoja kohdentaa palvelut myös poikkeusaikana siten, että nopeaa hoitoa vaativien sairauksien hoitoon ei synny tarpeettomia viiveitä, sanoo erikoislääkäri Heli Salmi Uudesta lastensairaalasta.
– Tärkeintä on viestittää lapsiperheille, että äkillisesti sairastunut lapsi tarvitsee arviota ja hoitoa samalla tavoin kuin ennen pandemiaa. Pelkkä koronavirustesti ei korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota sairaan lapsen hoidon tarpeesta, jatkaa erikoislääkäri Santtu Heinonen.
Anne Seppänen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
