Diabetes lisää sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantumista ja huonontaa sydänsairauksien ennustetta. Laajan kansallisen rekisterin perusteella näyttää kuitenkin siltä, että jos diabeetikolle ei ole kertynyt tunnettuja kardiovaskulaarisia vaaratekijöitä, ennuste ei eroa juurikaan muun väestön keskimääräisestä.
Ruotsin kansallisesta diabetesrekisteristä analysoitiin yli 270 000:n tyypin 2 diabeetikon kattavat tiedot ja verrattiin niitä iän, sukupuolen ja asuinpaikan suhteen samankaltaiseen noin 1,3 miljoonan väestöotokseen. Diabeetikot jaettiin riskiryhmiin iän, glykosyloituneen hemoglobiinin korkean arvon (≥ 7,0 %), korkean LDL-kolesterolitason (≥ 2,5 mmol/l), albuminurian, tupakoinnin ja korkean verenpaineen (≥ 140/80 mmHg) perusteella. Vertailuväestöotoksen riskitekijätasoista tai hoidosta ei tutkimuksessa ollut tietoa.
Noin 175 000 osallistujaa kuoli keskimäärin 5,7 vuoden aikana. Jos diabeetikon kaikki viisi riskitekijää olivat suositusalueella, kuolleisuusriski oli vain marginaalisesti suurentunut – painottuen nuorempiin ikäryhmiin. Sydäninfarktin vaara oli puolestaan jopa hieman pienempi kuin vertailuväestössä ja aivoinfarktin vaara samanlainen. Sairaalahoitoa vaativa sydämen vajaatoiminta oli näilläkin potilailla lähes puolet yleisempää kuin vertailuväestössä. Vajaatoiminnan vaara oli yli 11-kertainen alle 55-vuotiailla diabeetikoilla, joilla oli kaikki vaaratekijät.
Diabeetikot murehtivat usein etukäteen tautinsa huonoa ennustetta. Tämän tuoreen epidemiologisen tiedon positiivisia puolia voi käyttää mielialan kohotukseen ja motivointiin. Tutkimus ei luonnollisesti erota hoitojen ja potilaiden yksilöllisten ominaisuuksien vaikutuksia vaaratekijöihin tai ennusteeseen, mutta osoittaa joka tapauksessa vaaratekijöiden yhteyden huonoon ennusteeseen.
Lähde:
Rawshani A, Rawshani A, Franzen S ym. Risk factors, mortality, and cardiovascular outcomes in patients with type 2 diabetes. N Engl J Med 2018;397:633–44.
Kirjoittaja:
Juhani Airaksinen
professori
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 41/2018.
