Hoivakodeista lähetetään vakavasti dementoituneita potilaita sairaalapäivystykseen useimmiten infektion, etenkin keuhkokuumeen seurauksena, tutkimuksista ilmenee. Riskinä on, että sairaalahoito pahentaa dementiaan liittyviä oireita, sanoo Oulun kaupunginsairaalan ylilääkäri, professori Riitta Antikainen.
Antikainen huomauttaa, että elämän loppuvaiheessa olevien vaikeasti dementoituneiden potilaiden hoidossa tärkein päämäärä on oireettomuus. Selkeiden hoitolinjausten merkitys korostuu, kun hoivakodin asukkaan tila heikkenee ja tilanne vaatii lääketieteellisten päätösten tekemistä. Jos potilasta hoitava lääkäri ei ole tavoitettavissa esimerkiksi yöaikaan, päätöksen tekee päivystävä lääkäri, joka ei välttämättä koskaan ole nähnyt potilasta eikä tunne tämän taustaa.
– Tälle lääkärille pitää saada kättä pidempää päätöksenteon tueksi, Antikainen sanoo.
Hoitolinjausten osana voi hänen mielestään olla esimerkiksi ”ei tarpeettomia sairaalasiirtoja” -hoidon rajaus. Kyse on kuitenkin laajemmasta asiasta kuin yksittäisestä hoitolinjauksesta: Siitä, että elämän loppuvaiheessa olevan ihmisen elämää ei pyritä pelkästään pidentämään, vaan keskitytään potilaan oireettomuuteen.
– Ei pidä ymmärtää niin, ettei potilasta missään tapauksessa siirretä sairaalaan. Kun potilaan oireettomuus vaatii sairaalahoidon, siirto on aina hyväksyttävä ja perusteltu ilman mitään mukinoita.
Kirjataan potilastietoihin
Antikaisen mukaan olisi oleellisinta, että dementiaa sairastavat potilaat keskustelevat toiveistaan omaisten kanssa silloin, kun he siihen vielä kykenevät. Hoidon rajaaminen koskettaa lopulta harvaa dementiaan sairastanutta. Hoivakoteihin vakavasti dementoituneina päätyy Antikaisen mukaan noin 15 % dementiadiagnoosin saaneista.
– Ennusteesta ja sairauden etenemisestä puhuminen on edessä omaisten kanssa viimeistään potilaan siirtyessä hoivakotiin. Tällöin tehdään myös hoidon linjaus. Suullinenkin hoitotahto on pätevä ja keskustelujen myötä on mahdollista tehdä päätöksiä, jotka noudattavat potilaan omia arvoja ja toiveita.
Hoitolinjaukset ja rajaukset tulee Antikaisen mukaan kirjata potilastietoihin ennalta sovittuun paikkaan siten, että ne ovat päivystävän lääkärin löydettävissä. Päivystävien lääkäreiden olisi vastaavasti etsittävä ja tiedusteltava mahdollisesta hoitotahdosta tai -rajauksista, kun hoivakodista otetaan yhteyttä ja on aika tehdä päätös siitä, tilataanko vaikeasti dementoituneelle potilaalle ambulanssi vielä saman yön aikana.
Juha-Pekka Honkanen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
