Terveen aikuisen D-vitamiinin nykyinen päiväsaannin pitkään käytetty suositus on 10 mikrogrammaa.
Annoksen on epäilty olevan liian vähän auringottomana talvikautena. Tähän viittaisi se, että auringonvalon puuttuessa D-vitamiinin annos 10 mikrog/vrk ei pysty pitämään veren D-vitamiinin pitoisuutta vakaana, vaan pitoisuus laskee.
Tämän vuoksi suositus onkin 20 mikrog/vrk seuraaville ryhmille:
- ikääntyneet (yli 75 v.)
- vähän ulkona oleskelevat
- peitetysti pukeutuvat ja tummaihoiset
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden suositukset D-vitamiinin päiväannoksiksi löytyvät Ruokaviraston verkkosivuilta .
Nämä suositukset ovat yhdessä ravinnon D-vitamiinitäydennyksen kanssa parantaneet, mutta ei täysin korjanneet, väestön keskimääräistä D-vitamiinin saantia.
Ei yksimielisyyttä annoksesta
D-vitamiinin talvikauden korvausannoksesta ei ole yksimielisyyttä.
Esimerkiksi ikääntyneiden osteoporoosin (luukatoon) liittyvien murtumien vaaraa ei kyetä torjumaan päivittäisellä 10 mikrogramman annoksella.
Tutkimuksissa osteoporoosin vaara väheni, kun D-vitamiinin päiväannos oli noin 20–25 mikrog/vrk ja seerumin kalsidiolin pitoisuus noin 75 nmo/l.
Yli 100 nmol/l pitoisuuksien on esitetty estävän syöpiä, hermoston rappeumatauteja, verenkiertotauteja ja diabetesta, mutta tutkimukset näiden hyötyjen osalta ovat kesken.
D-vitamiinin sopivinta annosta voisi mahdollisesti arvioida veren D-vitamiinin tasosta kesäisin, kun aurinko tuottaa ihosta D-vitamiinia.
Kesällä auringon UVB-säteily tuottaa noin 15 minuutin kokovartaloaltistuksessa runsaasti D-vitamiinia: kahdesta kolmeen kertaa viikossa saatu UVB-annos koko vartalolle kohottaa veren D-vitamiinitason noin kahdessa viikossa tasolle yli 100 nmol/l.
Etelän auringossa säännöllisesti ihonsa auringolle altistavien kalsidioli saattaa olla jopa tasoa 150–200 nmol/l ilman D-vitamiinivalmisteiden käyttöä.
Lähde: Terveyskirjasto
