Kiinalaisessa anonyymissä kyselytutkimuksessa kartoitettiin tammi- helmikuussa 2020 koronapotilaita hoitavan henkilökunnan psyykkisen kuormituksen määrää 34 sairaalasta.
Kyselyyn vastasi 493 lääkäriä ja 764 sairaanhoitajaa. Psykiatrisia oireita ja psyykkistä kuormitusta mitattiin itsearviointimittareilla. Katkaisupistemäärät oli asetettu keskivaikeiden oireiden alarajan kohdalle. Oireiden esiintyvyyttä sukupuolen, iän, ammattiaseman (junior, intermediate ja senior), työtehtävän ja sairaalan sijainnin mukaan kartoitettiin ryhmävertailuilla ja logistisella regressioanalyysillä.
Psykiatristen oireiden esiintyvyydet olivat seuraavat: masennus 50,4 %, ahdistus 44,6 % , unettomuus 34,0 % ja traumaperäiset oireet 71,5 %. Ryhmävertailussa kaikki mitatut oireet olivat merkitsevästi voimakkaampia naisilla, sairaanhoitajilla, kokeneemmassa ammattiasemassa, etulinjassa työskentelevillä ja Hubein alueella. Samat löydökset havaittiin regressioanalyysissä. Esimerkiksi vakavan masennuksen kerroinsuhde naisilla 1,94 oli miehiin verrattuna, ja vakavan ahdistuksen kokeneemmassa ammattiasemassa työskentelevillä 1,82 verrattuna muihin.
Samansuuntainen oireiden esiintyvyys havaittiin Kiinassa myös SARS-epidemian jälkeen. Oireiden suurempi esiintyvyys Hubein alueella viittaa siihen, että stressi esimerkiksi omaisten terveydestä lisää myös työn aiheuttamaa kuormitusta. Kokemuksen yhteys voimakkaampiin oireisiin saattaa selittyä sillä, että kokeneemmat työntekijät kokevat vastuunsa potilaista suurempana.
Koronapandemian aiheuttama terveydenhuoltohenkilökunnan psyykkisen tuen ja hoidon tarve tulee olemaan suuri. Työterveyshuollon tulisi suunnitella, miten tähän tarpeeseen kyetään vastaamaan.
Lai J, Ma S, Wang Y ym. Factors associated with mental health outcomes among health care workers exposed to Coronavirus disease 2019. JAMA Network Open 2020;3(3):e203976. doi:10.1001/jamanetworkopen.2020.3976.
Tero Taiminen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 19/2020.
