Borrelioosi on puutiaisen levittämän Borrelia burgdorferi -bakteerin aiheuttama infektio. Puutiaiset kuuluvat punkkien laajaan alaryhmään.
Suomessa on arvioitu tapahtuvan yli miljoona puutiaisen puremaa vuosittain. Joka viides puutiainen kantaa borrelia-bakteeria, ja noin 8 prosenttia tällaisen puutiaisen pistoista johtaa tartuntaan.
Arvioidaan, että infektioita olisi yli 6 000 vuodessa. Määrät ovat kaksinkertaistuneet 20 vuodessa.
Borrelioosi tunnetaan myös nimellä Lymen tauti. Lyme on Yhdysvalloissa sijaitseva pikkukaupunki, jossa tauti ensi kerran kuvattiin vuonna 1975. Tauti aiheutti silloin siellä pienen epidemian, johon liittyi ihomuutosten lisäksi niveloireita.
Borrelioosin oireet
Kun puutiainen puree, puremakohtaan tulee miltei aina 2-3 cm:n läpimittainen punoitus. Tämä ärsytysreaktio ei tarkoita borreliainfektiota.
Jos jälki pysyy iholla yli viikon ja laajenee yli 5 cm:n läpimittaan, kyseessä on varhaisvaiheen infektio. Monesti punaisen alueen keskiosa vaalenee.
Jälki voi kutista hieman, mutta ei ole kipeä tai arka. Punoitus häviää yleensä 2-4 viikossa, mutta voi joskus kestää pidempäänkin.
Vähäinen punoitus puremakohdassa ensipäivinä ei tarkoita borrelioosia eikä sitä tarvitse hoitaa antibiootilla. Ärsytysreaktio ihossa voi kestää yli viikon varsinkin, jos puutiaisen imukärsästä on jäänyt jokin väkänen ihoon.
Harvinaisempi borrelioosin varhaisvaiheen iho-oire on sinervä, pehmeä kyhmy eli borrelia-lymfosytooma. Se esiintyy tavallisimmin korvalehdessä, kivespussissa tai nännin seudussa.
Antibioottihoita ihottumavaiheessa tappaa borreliabakteerit ja parantaa infektion.
Myöhäisvaiheen borrelioosioireet
Jos infektiota ei hoideta, noin 10-50 prosenttia potilaista saa oireita muutaman kuukauden tai jopa vuoden kuluttua puremasta.
Oireet ovat tällöin moninaisia ja niitä voi olla aluksi vaikea tunnistaa borrelioosiksi. Yleisiä oireita ovat:
- iho-oireet
- niveloireet
- hermo-oireet
- sydänoireet
- lihasoireet
- silmäoireet
Pahimillaan myöhäisvaiheen borrelioosi voi aiheuttaa niveltulehduksen, aivokalvon tulehduksen, hermojuuritulehduksen tai kasvohermohalvauksen.
Levinnyt borrelioosi - miten sitä hoidetaan?
Levinnyttä tautia voidaan hoitaa 2–4 viikon antibioottikuurilla (amoksisilliinilla, doksisykliinillä tai joskus keftriaksonilla). Hoito estää infektion kroonistumisen.
Tutkimusten perusteella kroonistuneessa taudissa kuukausienkaan antibioottihoidot eivät lievitä oireita, koska oireiden syntymekanismi on reaktiivinen eikä itse bakteerien ylläpitämä.
Monet etsivät ja kokeilevat kroonisten oireiden hoitamiseksi myös tutkimattomia hoitoja. Näiden suhteen kannattaa aina olla varovainen, etteivät ne aihuta lisähaittaa.
Miten suojautua borrelioosilta?
Borrelioosiin ei ole olemassa vielä rokotetta eikä sen sairastaminen tuo suojaa uudelta tartunnalta.
Usein harhaanjohtavasti luullaan, että puutiaisaivokuumerokote estäisi borrelioosin tarttumisen. Näin ei kuitenkaan ole.
Tärkeintä on välttää puutiaisen puremia niin hyvin kuin mahdollista ja suojata itsensä luonnossa pitkillä housuilla ja kumisaappailla.
Puutiainen viihtyy kosteahkoissa maastoissa, todennäköisimmin sen kohtaa rannikkoseuduilla ja Suomen itäosissa.
Luonnossa oleskelun jälkeen iho pitää tarkistaa illalla. Tarkistus kannattaa tehdä päänahasta jalkapohjiin asti.
Jos huomaa puutiaisen iholla, se tulee vetää ulos tasaisella ylöspäin suuntautuvalla liikkeellä. Helpoiten tämä tapahtuu apteekista saatavilla pinseteillä.
Jos puutiaisen saa irrotettu iholta vuorokauden sisällä puremasta, borreliatartunnan riski on pieni.
Jos puutiaisen puremakohtaan tulee noin viikon–parin kuluessa laajentuva, yli 5 cm:n läpimittainen punoitus tai rengas, on antibioottihoito paikallaan.
