– Jokaisen lääkärin on hyvä perehtyä oman alueensa biopankin toimintaan ainakin sen verran, että osaa vastata potilaidensa kyselyihin, kannustaa professori Olli Carpén.
Carpén on mukana Turkuun perustetun Auria-biopankin kehittämistyössä. Auria ehti ensimmäiseksi, mutta suunnitelmat etenevät muissakin yliopistosairaaloissa. Myös Jyväskylän keskussairaalaan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle perustetaan omat biopankit.
Biopankkien toimintaa säätelevään lakiin sisältyviä ohjeita on vastikään tullut lausunnolle sairaanhoitopiireihin sosiaali- ja terveysministeriöltä, ja niitä sovitellaan parhaillaan omiin toimintasuunnitelmiin.
– On tärkeä muistaa, että biopankit tulevat hyödyttämään koko terveydenhuoltoa, eivät vain yksittäistä potilasta tai tutkijaa. Henkilökohtaisen lääketieteen tutkimus ja täsmälääkkeiden kehitys tulevat hyötymään valtavasti biopankeista. Näytteiden, geenitiedon ja muiden terveystietojen yhdistämisen avulla hoitojen vaikuttavuutta pystytään tutkimaan aivan uudella tavalla, Carpén painottaa.
Uuden lain mukaan biopankit voivat luovuttaa näytteitä tai niiden geenitietoja sekä yksittäisille tutkijoille että yrityksille. Kaikki saatava tutkimustieto pitää palauttaa pankille eli siitä hyötyvät myös tulevat tutkijat. Erikseen säädellään myös sitä, miten esimerkiksi kudosnäytettä voi käyttää niin, ettei se lopullisesti ehdy pankista.
Vanhoilla ja uusilla näytteillä eri säännöt
– Kun biopankkilaki tulee syyskuussa voimaan, potilaat alkavat varmasti kysellä, mitä se tarkoittaa heidän itsensä kannalta. Alueelliset biopankithan eivät pääsääntöisesti kerää erikseen näytteitä ihmisiltä, vaan biopankkiin talletetaan normaalin diagnostisen näytteenoton yhteydessä ylijäänyt veri- tai kudosnäyte. Myös kaikki patologian laitokselle tulleet kudospalat talletetaan, kertoo Olli Carpén.
– Lain voimaantulon jälkeen potilailta kysytään sairaalakäynnin yhteydessä suostumus näytteiden ja kudosten käyttöön tutkimuksessa. Näytteen tallettamisesta voi myös kieltäytyä, kertoo Kuopioon perusteilla olevan biopankin projektipäällikkö Hanna Tuhkanen.
Sen sijaan vanhat näytteet siirretään biopankkiin lain mukaan ilmoitusmenettelyllä. Suostumusta ei erikseen pyydetä vanhoista näytteistä, mutta siirron voi kieltää.
Tuhkasen mukaan väestölle tullaan tiedottamaan biopankkilain tuomista muutoksista muun muassa lehti-ilmoituksin.
Arvokasta pääomaa
➤ Suomessa on arviolta viisi miljoonaa biopankkeihin talletettavaa näytettä.
➤ THL:n aineisto on peräisin laajoista väestötutkimuksista, kuten Pohjois-Karjala- ja Finriski-tutkimuksista. Turun vanhimmat talletukset ovat 1930-luvulta patologian laitokselta.
➤ Arvokkaaksi suomalaiset näytteet tekee niiden yhdistettävyys henkilötietoihin, jotka on suojattu koodattuina.
Ulla Järvi
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 24/2013
