Mullistavatko biopankit lääketieteen tutkimuksen?
Suomalaisten veri-, kudos-, DNA- ja muita näytteitä on muutaman vuoden ajan kerätty yhdeksään biopankkiin. Lisäksi niihin on siirretty suuri määrä vanhoja kokoelmia tutkimuslaitoksista, yliopistoista ja sairaaloista.
− Tarkoituksena on edistää laadukasta, tieteellisesti arvioitua tutkimusta. Tulevaisuudessa tutkijan ei ehkä tarvitsekaan aloittaa projektiaan työläästä näytteidenkeruusta, vaan hän voi siirtyä suoraan analysointivaiheeseen, THL Biopankin ja biopankkiverkosto BBMRI.fi:n johtaja Anu Jalanko sanoo.
Biopankkinäytteisiin on mahdollista yhdistää erilaisia mittaus-, seuranta- ja elintapatietoja valtakunnallisista potilas- ja terveydenhuollon rekistereistä. Yhdessä ne muodostavat Anu Jalangon mukaan ainutlaatuisen aarreaitan tutkijoille.
Väestö ei vielä tunne biopankkeja
Uusi näyte liitetään kokoelmiin ainoastaan potilaan allekirjoittamalla luvalla. Tutkimuksen mukaan vasta noin 40 prosenttia suomalaisista on edes kuullut biopankeista, joten omien näytteiden tietoturva mietityttää monia.
− Tietoja ei luovuteta milloinkaan esimerkiksi rikostutkintaan, viranomaisille, työnantajille tai vakuutusyhtiöille, Anu Jalanko tähdentää.
Hänen mukaansa lääkäreillä ja muilla terveydenhuollon ammattilaisilla onkin tärkeä rooli turhien ennakkoluulojen hälventäjinä.
− Jokaisen lääkärin olisi hyvä tietää muutama perusfakta biopankkien toiminnasta. Näin aiheesta voi kertoa neutraalisti ja korostaa potilaille, että näytteen luovuttaminen on helppo tapa edistää tutkimusta.
Näytteen antaminen osaksi rutiinia
Tampereen Biopankki on yksi alueellisista, yliopistosairaaloiden yhteydessä toimivista biopankeista. Näytteiden kerääminen TAYS:ssa alkoi huhtikuussa 2016, ja tähän mennessä pankkiin on kertynyt hoitojen ja diagnostiikan yhteydessä noin 2 000 henkilön verinäytteet.
Parhaillaan valmistellaan patologian diagnostisen näytekokoelman siirtoa, joka liittää biopankkiin yli kolme miljoonaa näytettä noin 400 000 henkilöltä vuodesta 1963 lähtien.
− Vielä ollaan perustamisvaiheessa, mutta pian kokoelmia päästään hyödyntämään. Onhan tämä loogista toimintaa verrattuna entiseen malliin, jossa jokainen tutkimusryhmä ylläpiti ja säilytti omaa näytearkistoaan, Tampereen Biopankin johtaja Kimmo Savinainen (kuvassa) sanoo.
Hänen mukaansa tulevaisuudessa näytteen antaminen biopankkiin voi olla rutiinimainen osa sairaala- ja laboratoriokäyntiä.
− Ymmärrettävästi henkilöstöä mietityttää, viekö tämä aikaa muulta työltä. Mutta jos kiireinen vastaanottoaika vain suinkin sallii, lääkärin pari myönteistä sanaa biopankkinäytteen puolesta auttaa paljon. Eikä muutaman ylimääräisen veriputken täyttäminen vie monta sekuntia.
Myös Tampereen biopankin lääketieteellinen johtaja, professori Reijo Laaksonen näkee, että toiminnasta pitää tulla taustarutiinia.
− Samalla on huolehdittava, että näytteitä käytetään aidosti terveydenhuollon kehittämiseen. Pelkkä akateemisia meriittejä tuova julkaisutoiminta ei välttämättä johda tähän. Eettiset ja tieteelliset toimikunnat ovat siis paljon vartijoina.
Kirjoittaja:
Mari Vehmanen
toimittaja
Kuva:
Laura Vesa
Julkaistu Lääkärilehdessä 36/2017
