Astrid Subriz onnistui väitöstutkimuksessaan luomaan toimivan verkkokalvon pigmenttiepiteelikerroksen, jota voidaan tulevaisuudessa käyttää korvaamaan silmäpohjan ikärappeumaa sairastavien potilaiden verkkokalvon pigmenttiepiteeli.
Verkkokalvon pigmenttiepiteeli konstruoitiin uudelleen käyttäen kantasoluja ja synteettisestä kalvosta muodostettua kehikkoa, joka auttaa oikean rakenteen muodostamisessa kudokselle, samaan tapaan kun rakennettaessa esimerkiksi taloa.
Subriz tutki myös terapeuttisen geenimateriaalin toimittamista verkkokalvon pigmenttiepiteeliin.
Ensin kehitettiin ja optimoitiin standardoitu protokolla toistettavissa olevan ja korkeatasoisen geenisiirteen toimittamiseksi verkkokalvon pigmenttiepiteeliin. Seuraavaksi protokollaa käytettiin erityyppisten geneettisten materiaalien ja DNA-siirteiden tutkimiseen.
Tutkimus selvitti lämpöshokkiproteiini 70:n (Hsp70) toimittamista verkkokalvon pigmenttiepiteeliin. Hsp70 edesauttaa verkkokalvon pigmenttiepiteelisolujen pysymistä terveinä ja suojaa niitä vaurioitumiselta. Tämä on uusi hoitostrategia, joka toivottavasti tulee auttamaan silmäpohjan ikärappeumaan liittyvän verkkokalvon pigmenttiepiteelisolujen solukadon ehkäisemisessä.
Silmäpohjan ikärappeuma on suurin sokeutumisen aiheuttaja länsimaiden ikääntyvässä väestössä. Suomessa silmäpohjan ikärappeuma todetaan yhdellä kolmesta yli 75-vuotiaasta ja näkökyvyn menetys on pysyvä
Astrid Subrizin väitöskirja tarkastetaan 22.8.2014 Helsingin yliopistossa.
Kuva: Panthermedia
