Aivoverenkiertohäiriöt ovat yleisiä vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa. Vajaatoiminnan hidastama verenvirtaus sydämen sisällä, endoteelin toimintahäiriö, hyytymistekijämuutokset ja aivoverenkierron säätelyn huonontuminen ovat tärkeimmät altistavat tekijät. Uuden tutkimuksen mukaan suuren riskin potilaat voidaan tunnistaa yksinkertaisten kliinisten piirteiden perusteella.
Italialainen tutkijaryhmä yhdisti potilasaineistot CORONA- ja GISSI-HF-tutkimuksista ja arvioi yhteensä yli 6 000:n sinusrytmissä olevan vajaatoimintapotilaan aivoinfarktin vaaratekijöitä. Sinusrytmissä tutkimuksen alussa olleiden potilaiden aivoinfarktin vaara oli pienempi kuin eteisvärinäpotilailla (1,1 % vs. 1,7 % vuodessa), vaikka suurella osalla eteisvärinäpotilaista oli antikoagulaatio käytössä.
Korkea ikä, insuliinihoitoinen diabetes, huono toimintakyky ja aikaisempi aivoinfarkti olivat tärkeimmät vaaraa lisäävät tekijät. Niiden yhteisvaikutuksesta aivoinfarktin vaara nousi samalle tasolle kuin eteisvärinäpotilailla. Vain vajaalla viidenneksellä sinusrytmipotilaista oli antikoagulaatiohoito, eikä tämän potilasjoukon aivoinfarktin vaara ollut pienempi kuin muiden.
On mahdollista, että antikoagulaatiohoito on hyödyllinen osalle sinusrytmissä olevista sydämen vajaatoimintapotilaista, vaikka satunnaistetut tutkimukset (WASH, WATCH, WARCEF) eivät olekaan vielä pystyneet sitä osoittamaan. Hoidon aloitus on tehtävä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa, koska potilaan näkökulmasta hoidon aiheuttama vakava vuoto on potilasvahinko ja toisaalta aivoinfarktin ilmaantuessa jälkiviisaus olisi puoltanut antikoagulaation aloitusta.
Lue myös:
Uusista antikoagulanteista liian ruusuinen kuva?
Lähde:
Abdul-Rahim AH, Perez AC, Fulton RL ym. Risk of stroke in chronic heart failure patients without atrial fibrillation: analysis of the CORONA and GISSI-HF trials. Circulation 2015;131:1486-94.
Kirjoittanut:
Juhani Airaksinen
professori
Kuva:
Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 34/15.
