Elimistön puolustusjärjestelmä torjuu kehoon tunkeutuvia vieraita aineita ja mikrobeja kahdella tapaa.
1. Luuytimessä syntyneet solut muodostavat vereen vasta-aineita, jotka tekevät tunkeutujat vaarattomiksi
2. Erikoistuneet imusolut eli lymfosolut hakeutuvat veren avustuksella tuhoamaan tunkeilijoita
Autoimmuunitaudeissa on kyse kakkostapauksesta eli imusolujen toiminnasta, joka on autoimmuunisairauksissa virheellistä.
Miten autoimmuunisairaus syntyy?
Autoimmuunireaktiossa lymfosyyttien torjunta kohdistuu virheellisesti joitakin elimistön omia kudoksia kohtaan.
Varhaislapsuudessa rintalastan takana sijaitsevassa kateenkorvassa karsitaan ne imusolut pois, jotka tunnistavat omien kudosten rakenteita. Joskus prosessi häiriintyy ja omia kudoksia vastaan ohjelmoidut imusolut jäävät toimintaan.
Autoimmuunisairauden taustalla voi olla perinnöllinen alttius, liian hygienieninen elämäntapamme sekä monet ulkoiset tekijät, kuten esimerkiksi bakteerit tai virukset.
Jos torjuntaan erikoistuneet lymfosolut kohdistuvat johonkin tiettyyn elimeen, ne vaurioittavat sen soluja pikkuhiljaa. Näin elimen toiminta häiriintyy. Prosessi on usein hidas ja kestää vuosia.
Jos hyökkäyksen kohteeksi joutunut elin on hormonia tuottava rauhanen, sen kyky valmistaa hormonia heikkenee (kilpirauhasen autoimmuunitulehdus).
Jos kohteena on nivelkapselin rakenne, niihin ilmaantuu kivulias tulehdustila (nivelreuma).
Jos kohteena on veren punasolu, seurauksena on solun hajoaminen (hemolyyttiinen anemia).
Yleisimpiä autoimmuunisairauksia
Autoimmuunisairauksia on useita. Yleisimpiä ovat:
- nivelreuma
- kilpirauhasen autoimmuunitulehdus
- reumaattiset nivel- ja sidekudossairaudet
- tyypin 1 diabetes
Harvinaisempiä autoimmuunisairauksia ovat:
- lisämunuaisen vajaaatoiminta
- autoimmuunihemolyyttinen anemia (AIHA)
- B12-vitamiinin puutteesta johtuva pernisiöösi anemia
- verihiutalaiden autoimmuunisairaus (ITP)
- lihasten voimattomuutena ilmenevät myasthenia gravis
Arvellaan, että sadasta ihmisestä noin viidellä on joki autoimmuunisairaus.
