Autismikirjon yhteydessä psykiatriset häiriöt ovat tavallisia, suomalaiseen rekisteriaineistoon perustuvan tutkimuksen mukaan 78 %:lla, vertailuväestössä 20 %:lla. Perheenjäsenilläkin esiintyi psykiatrisia diagnooseja enemmän.
Tutkimus on osa laajaa autismikirjon monirekisteripohjaista syntymäkohorttitutkimusta (FIPS-A), joka kattaa kaikki vuosina 1987–2005 Suomessa syntyneet. Seuranta ulottui vuoteen 2015.
Autismikirjoon ei näyttänyt liittyvän lisääntynyttä kuolleisuutta itsetuhoisuuden vuoksi, vaikka kuolleisuus enimmillään 28 ikävuoteen mennessä oli kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna, kehitysvammaisuuteen liittyvänä peräti 12-kertainen. Todettu ylikuolleisuus johtui luonnollisista syistä. Itsetuhoinen käyttäytyminen oli autismikirjon yhteydessä 2,5-kertaista, mutta se liittyi psykiatrisiin liitännäissairauksiin.
Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin ilmoitettu autismikirjon diagnoosi on arvioitu luotettavaksi, rekisterikattavuus voi olla jostakin syystä vajavainen. Esimerkiksi Pohjois-Suomen kohorttitukimuksessa samalta ajanjaksolta autismikirjon esiintyvyys kahdeksan vuoden iässä oli kaksinkertainen.
Autismidiagnoosin asettamisen keski-ikä rekisteriaineistossa oli 8,0 vuotta. Miten tämä selittyy? Tavoitteena on, että autismikirjon häiriöt tunnistetaan jo 1,5 vuoden iästä lähtien, ja nykyisin diagnoosi asetettaneen 3–4 vuoden iässä. Rekisteritiedot koskivat vuoden 1987 jälkeen syntyneitä – näyttäisivätkö tuoreemmat rekisteritiedot suotuisampaa kuvaa?
Jokiranta-Olkoniemi E, Gyllenberg D ym. Risk for premature mortality and intentional self-harm in autism spectrum disorders. J Autism Develop Dis, verkossa ensin 2.11.2020. doi:10.1007/s10803-020-04768-x
Hannu Westerinen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 1-2/2021.
