Lukuisat tutkimukset viittaavat siihen, että autististen häiriöiden esiintyvyys väestössä on lisääntynyt. Näille häiriöille on luonteenomaista kommunikaation ja sosiaalisen vuorovaikutuksen puutteellisuus sekä kiinnostuksen kohteiden niukkuus. Autismin lisääntymistä on selitetty toisaalta diagnostiikan muutoksilla, toisaalta ympäristötekijöillä. Kalifornialaistutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko äidin raskaudenaikainen altistuminen ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikainen altistuminen liikenteen päästöille yhteydessä autismiin.
Tutkimuksen aineistona oli 279 autistista ja 245 tervettä lasta. Liikenteen päästöistä tutkittiin kuukausittain lasten asuinpaikan lähimmissä neljässä ilmansaasteiden mittauspisteissä mitattuja typpidioksidin ja pienhiukkasten pitoisuuksia. Pienhiukkaset luokiteltiin erikseen alle 2,5 μm:n ja alle 10 μm:n läpimittaisiin. Tuloksia analysoitaessa pyrittiin ottamaan huomioon mahdollisina sekoittavina tekijöinä mm. perheen sosiaaliluokka, asuinpaikan asukastiheys ja vanhempien tupakointi.
Autistiset lapset kuuluivat kolme kertaa todennäköisemmin suurimmille ilmansaasteille raskausaikana ja ensimmäisenä elinvuotena altistuneeseen neljännekseen. Typpidioksidi, alle 2,5 μm:n läpimittaiset ja alle 10 μm:n läpimittaiset pienhiukkaset olivat kaikki yhteydessä autismiin. Liikenteen synnyttämillä saasteilla näytti olevan kynnysarvo, jonka toistuva ylittyminen oli yhteydessä autismiin.
Dieselpolttoaineen pakokaasut sisältävät polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä, ja niiden on aiemmin osoitettu heikentävän MET-reseptorin tyrosiinikinaasigeenin toimintaa, joka on tärkeä hermoston varhaiselle kehitykselle. Pienhiukkasten on myös osoitettu heikentävän veri-aivoestettä ja aiheuttavan aivoissa tulehdusreaktioita. Kaikkein pienimmät, alle 0,1 μm:n läpimittaiset hiukkaset pystyvät jopa tunkeutumaan solukalvojen läpi suoraan aivoihin.
Epidemiologisiin tutkimuksiin liittyy usein vaikeasti tunnistettavia virhelähteitä. Saattaa olla, että vilkkaalla asuinalueella suuremmat liikenteen päästöt ovat yhteydessä esimerkiksi äitien ja lasten epäterveelliseen ruokavalioon, vanhempien stressaavaan elämäntyyliin tai johonkin muuhun sellaiseen asiaan, jota tutkijat eivät ole osanneet ottamaa huomioon tuloksia tulkittaessa.
Tämä ja aiemmat tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että liikenteen aiheuttamat saasteet todennäköisesti altistavat sekä vielä syntymättömiä että vastasyntyneitä lapsia autismille. Väkirikas Kiina tuottaa ilmansaasteita asukasta kohden jo yhtä paljon kuin EU-maat. Erityisesti Kiinan tulisikin miettiä, millaisen inhimillisen hinnan se on tulevaisuudessa halukas maksamaan jatkuvasta talouskasvustaan.
Volk HE, Lurmann F, Penfold B, Hertz-Picciotto I, McConnell R. Traffic-related air pollution, particulate matter, and autism. JAMA Psychiatry 2013;70:71–7.
Tero Taiminen
psykiatrian dosentti, osastonylilääkäri
Kuva: Panthermedia
