Säteilyturvakeskuksen arvion mukaan vain noin 10 prosentissa pientaloasunnoista on tehty radonmittaus.
Mittauksia olisi kuitenkin tärkeä tehdä laajemmin pientaloissa, rivitaloissa ja kerrostalojen ensimmäisten kerrosten asunnoissa, kun halutaan varmistua sisäilman radonpitoisuuden turvallisuudesta.
Mittaaminen on ainoa tapa selvittää asunnon radonpitoisuus, sillä radon on näkymätön ja hajuton radioaktiivinen kaasu.
Radon muodostuu kallioperässä
Radonia voi esiintyä kaikkialla Suomessa rakennusten sisäilmassa, mutta eniten Kaakkois-Suomessa ja Pirkanmaalla. Myös Länsi-Lapissa ja Pohjois-Karjalassa on korkean radonpitoisuuden alueita.
Radon ei aiheuta allergisia reaktioita, huimausta tai väsymystä. Pitkäkestoinen altistus korkeassa pitoisuudessa kasvattaa kuitenkin keuhkosyövän riskiä.
Radonia muodostuu maaperässä ja rakennuksen alla oleva maaperä on tärkein sisäilman radonin lähde.
Jos oleskelu tiloissa on pitkäkestoista ja radonpitoisuus korkea, voi altistumiseen liittyä lisääntynyt keuhkosyövän riski. Radon ei aiheuta allergisia reaktioita tai yleisoireita, kuten huimausta tai väsymystä.
Mittauksista vastaa asunnon omistaja
Radonmittaus tehdään niin sanotulla purkkimenetelmällä, jossa radonmittauspurkki sijoitetaan tutkittavaan tilaan vähintään kahden kuukauden ajaksi syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana.
Asukas voi itse tilata mittauksen kotiinsa, oli hän sitten asunnon omistaja tai vuokralainen. Myös taloyhtiö voi tilata mittauksen asuntoon, jossa epäilee radonia.
Yleiset oleskelutilat, kuten kouut ja päiväkodit ovat sen sijaan kunnan vastuulla.
Mikäli radonia todetaan asunnossa, Säteilyturvakeskus eli STUK suosittelee talotyypistä riippuen remonttia, jonka avulla radonin määrää sisälilmassa pystytään laskemaan.
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
