Raskausaikana astmaa hoidetaan samalla tavoin kuin muuten. Nyrkkisääntö on, että kolmanneksella astma paranee, kolmanneksella se ei muutu ja kolmanneksella se huononee. Valitettavasti osa naisista lopettaa astmalääkityksensä, vaikka tutkimustiedon mukaan inhaloitavien astmalääkkeiden käyttö on turvallista raskausaikana. Tanskalaiset selvittivät isossa rekisteritutkimuksessa, miten astman vaikeusaste ja hoitotasapaino raskauden aikana vaikuttavat astman periytymiseen.
Rekisteristä poimittiin 675 379 yksösraskauksista syntynyttä, ja heistä 15 014 syntyi astmaa sairastaville äideille. Aktiivinen astma oli 7 188 lapsen äidillä. Äidin astma luokiteltiin avaavan oirelääkkeen tarpeen ja pahenemisvaihehistorian perusteella (4 ryhmää). Lasten astma jaoteltiin varhain alkavaan (0–3 v) ohimenevään astmaan, varhain alkavaan pysyvään astmaan sekä myöhään (4–6 v) alkavaan astmaan.
Äidin lievä kontrolloimaton astma aiheutti lapselle 19 %:n lisäriskin sairastua varhain alkavaan pysyvään astmaan. Vastaava riski keskivaikeaa tai vaikeaa kontrolloitua astmaa sairastavien äitien lapsilla oli 33 %. Suurin riski oli keskivaikeaa tai vaikeaa kontrolloimatonta astmaa sairastavien äitien lapsilla, 37 %. Lievä kontrolloimaton astma aiheutti lapselle 20 %:n lisäriskin sairastua varhain alkavaan ohimenevään astmaan. Isän astma oli luonnollisesti lisäriski.
Allergiatiedon puuttuminen voi hiukan vaikuttaa tulokseen. Havainnoiva rekisteritutkimus ei ole luotettavin metodi, mutta jos tutkimustulos voidaan toistaa, astman hyvä hoito raskausaikana voi vaikuttaa astman riskin periytymiseen.
Lähde:
Liu X, Agerbo E, Schlünssen V ym. Maternal asthma severity and control during pregnancy and risk of offspring asthma. J Allergy Clin Immunol 2018;141:886–92.
Kirjoittaja:
Heikki Ekroos
LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 17/2018.
