Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen ei säästele sanojaan hallituksen maanantaina tiedottamasta uudesta koronastrategiasta.
– Mistä hallitus on päättänyt ja onko päättänyt yhtään mistään? Yhtään konkreettista esitystä siellä ei tullut, hän sanoo.
– Kuvastaako tämä hallituksessa vallitsevia ristiriitoja aiheesta vai hallituksen päätöksentekokyvyttömyyttä?
Se, että rajoituspäätöksiä tehdään alueellisesti, ei ole uutta. Niin ne on tehty tähänkin asti.
Selkeiden linjausten sijaan tilanne meni Järvisen mielestä entistä sekavammaksi.
Vaikka esillä oli hallituksen ajatus 80 prosentin rokotuskattavuudesta avaamisen edellytyksenä, lakipykälät vaativat edelleen, että merkittävien rajoitusten taustalla pitää olla esimerkiksi terveydenhuollon ylikuormittumisen uhka tartunnanjäljityksen ruuhkautumiseen ja tiettyine tartuntamäärineen.
– Hieman kärjistäen voisi sanoa, että perusteeksi rajoitusten ylläpitämiselle ei riitä se, että rokotuskattavuus ei ole yli 80 prosenttia, Järvinen sanoo.
Tavoitetason asettaminen sinänsä on hänestä ymmärrettävää ja viestinnällisesti selkeää.
Järvisen mielestä aluehallintovirastot ja kuntien tartuntataudeista vastaavat lääkärit ovat hankalassa välikädessä, kun hallituksen ohjaus vaikuttaa toisenlaiselta kuin lakipykälien.
Kuka testauskriteereistä oikein päättää?
Viime viikolla yliopistosairaaloiden johtajaylilääkärit, infektioylilääkärit ja isojen kaupunkien tartuntataudeista vastaavat lääkärit kirjelmöivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, että tarvitaan selkeät, uudet kriteerit testaukseen.
Aivan erityisesti kaivataan linjausta lasten testaamiseen ja koulujen toimintaan altistustilanteissa.
Koululaisten laaja testaus ei ole osoittautunut erityisen tehokkaaksi toimenpiteeksi epidemian hallinnassa, mutta jos koululaisia testataan samaan tahtiin kuin nyt, koululaisia siirtyy nykyohjeistuksen mukaisesti paljon etäopetukseen, koska positiivisia tapauksia tulee ilmi vääjäämättä.
Kouluissa altistuneista 1,9 prosentilla todettiin tartunta THL:n selvityksen mukaan. Tartuntariski on koulussa altistumisen jälkeen selvästi pienempi kuin tartuntariski keskimäärin.
Kuka testauskriteereistä oikein päättää, on tässäkin epäselvää.
– Tavallaan näistä pitäisi päättää alueellisesti, mutta hallitus ilmoitti käyvänsä näitä lävitse eli otti asian haltuun.
Näin siitä huolimatta, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla on jo suositus luopua kaksi kertaa rokotettujen testeistä suurelta osin. Mukana on maininta, että alueelliset toimijat voivat käyttää suositusta apuna toimintaohjeita laatiessaan.
Tanskasta osviittaa
Testauksen tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta uudessa epidemiatilanteessa saa Järvisen mielestä osviittaa Tanskasta. Siellä tehtiin jo keväällä niin paljon testejä, että puolentoista viikon välein on teoriassa voitu testata jokainen asukas kerran. Maassa on 5,8 miljoonaa asukasta.
Tartuntoja löytyi ajoittain kolminkertainenkin määrä muihin Pohjoismaihin ja asukaslukuun suhteutettua, mutta:
– Sairaalapotilaiden määrä on mennyt samaa rataa sama kuin muissa Pohjoismaissa.
Erittäin aktiivisella testauksella ei Järvisen mielestä ollut suurta merkitystä epidemian kulkuun tai terveydenhuollon kantokyvyn ylläpitoon.
Syksyllä Tanskan tartuntaluvut ovat olleet muiden Pohjoismaiden tasolla.
Mikä kuormittaa eniten?
Koronatoimia on perusteltu terveydenhuollon suojaamista ylikuormitukselta.
Mutta onko tilanne kääntynyt nyt siihen, että terveydenhuoltoa kuormittavatkin ennen kaikkea koronamääräykset, kun itse epidemiaa torjuu ja sairaalakuormitusta loiventaa kasvava rokotuskattavuus?
– Kannan huolta siitä, että tässä vaiheessa käytetään resursseja tarpeettomaan pandemian hoitoon. Silloin viemme resurssia pois muita sairauksia sairastavilta, Järvinen sanoo.
Erityisesti testaus ja tartunnanjäljitys vievät valtavasti resursseja. Lisäksi on huolta rajoitustoimien vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Jos tukea tarvitseva oppilas esimerkiksi putoaa kelkasta etäopetuksessa, vaikutukset voivat kestää kauan, Järvinen pelkää.
"Tämä tarina ei lopu"
Asko Järvinen arvioi, että koronaviruspotilaita on Suomen sairaaloissa koko seuraavan talvikauden. Vakavia tapauksia voi edelleen ilmetä vaillinaisen rokotussuojan saaneiden joukossa.
– Tämä tarina ei lopu eikä mene ohitse, mutta jos emme vähitellen rupea katsomaan, miten koronaviruksen kanssa eletään, voidaan kysyä, voidaanko rajoitukset poistaa 2023 vai 2030.
Pandemian alussa Järvinen käytti lentomatkavertausta. Oltiin rullaamassa kohti kiitorataa. Nyt hänen mukaansa ollaan tulossa määränpäähän.
– Mutta kun ollaan laskeutumassa, miksei osata avata laskutelineitä? hän kysyy.
Minna Pihlava
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
