Askelmittarin on osoitettu useissa tutkimuksissa lisäävän viikoittaisia askeleita, mutta seuranta-ajat ovat olleet lyhyitä. Lontoossa tehdyssä liikuntatutkimuksessa vaikutus säilyi vuoden seurannassa.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 45–75-vuotiaat henkilöt, joilla ei ollut vasta-aiheita liikunnalle. Satunnaistetussa kokeessa oli kolme vertailuryhmää, joista ensimmäinen sai askelmittarin ja ohjeet postin tuomana, toinen ryhmä lisäksi kolme kertaa terveydenhoitaja liikuntaohjausta ja kolmas ryhmä toimi verrokkina. Otokseen valittiin noin 11 000 kutsuttavaa, mutta heistä karsiutui 90 %, joten vain noin tuhat satunnaistettiin eri ryhmiin.
Liikunta-aktiivisuutta mitattiin sekä liikuntapäiväkirjojen että kiihtyvyysanturien avulla. Seuranta onnistui varsin hyvin, ja tulostietoa saatiin 93 %:sta tutkituista. Osallistujien päivittäinen askelmäärä oli lähtötilanteessa keskimäärin 7 479 askelta, mutta interventioryhmissä kävely lisääntyi ja vuoden seurannan jälkeen askelmäärä oli edelleen noin 10 % suurempi kuin tutkimuksen alussa.
Reippaan tai rasittavan liikunnan viikoittainen määrä lisääntyi interventioryhmissä 30 %. Lähtötilanteessa tutkittavat käyttivät reippaaseen tai rasittavaan liikuntaan keskimäärin 94 minuuttia viikossa (brittisuositus 150 min), ja postitse askelmittarin saaneilla liikunta-aika lisääntyi keskimäärin 33 minuuttia ja hoitajatukea saaneilla 35 minuuttia.
Elämäntapojen muuttaminen on haastavaa. Askelmittari näyttää edistävän liikuntasuositusten omaksumista, mutta se kiinnostaa valitettavan harvoja. Lähes 70 % tutkimukseen kutsutuista ei vastannut kutsuun ja 20 % kieltäytyi osallistumasta. Interventio toteutettiin erillään terveydenhuollosta. Askelmittari saattaa kiinnostaa potilaita enemmän, jos esimerkiksi oma lääkäri sitä suosittelee ja perustelee hyödyt.
Lähde: Harris T, Kerry SM, Limb ES ym. Effect of a primary care walking intervention with and without nurse support on physical activity levels in 45- to 75-year-olds: The Pedometer And Consultation Evaluation (PACE-UP) cluster randomised clinical trial. PLoS Med 2017;14(1): e1002210. doi:10.1371/journal.pmed.1002210
Kirjoittaja:
Helena Liira
LT, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 6/2017.
