Osastonylilääkäri Erika Wilkman halaisi kaikkia työtovereitaan HUS:n Meilahden sairaalan COVID-19-tehoilla, ellei koronavirustilanne sitä estäisi.
– Jonain päivä pidetään isot bileet, mutta nyt pysytään turvaetäisyydellä, koronapotilaita hoitavan teho-osasto M2:n vastuulääkärinä työskentelevä Wilkman sanoo.
Takana on paineinen, mutta tiiviin yhteishengen sävyttämä koronatehojen rakentaminen. Juuri nyt tilanne on hallinnassa. Tämä on vaatinut paljon työtä yli ammattirajojen.
– Kun katsoo toimintaa teho-osastoilla, siinä ei ole hätääntyneisyyttä tai tulipalojen sammuttelua. Työtä on riittävästi, mutta kaaoksen tunnelmaa ei ole, sanoo teho- ja valvontaosasto M1:n osastonylilääkäri Anna-Maija Korhonen.
Meilahden sairaalassa varattiin koronapotilaiden tehohoidon tarpeisiin ensin teho- ja valvontaosasto M1. Kun se alkoi kuormittua, varusteltiin samaan käyttöön myös M2, jolla normaalisti hoidetaan sydänkirurgisia ja sisätautien tehohoitopotilaita.
– Saimme tietää, että aikaa on viikko tai kaksi, ennen kuin koronapotilaita tulee myös meille, Wilkman kertoo.
Tiloja muokattiin uusiksi ja koottiin lääkärikunta, jossa on mukana monia erikoisaloja, kuten thoraxkirurgeja, sydän- ja thoraxkirurgiaan erikoistuvia, kardiologi, tehohoitolääkäreitä ja akuuttilääkäreitä. Yhteistä kaikille on aiempi tehohoitokokemus.
Samaan aikaan etsittiin uusi paikka niille potilaille, joita M2-osastolla tavallisesti hoidetaan.
Kokeneemmat kouluttavat
M1:n henkilökunta on kouluttanut muita, koska kokemusta koronapotilaiden hoidosta kertyi heille ensimmäisenä. Jo ennestään heillä oli ammattitaitoa vaikeasta hengitysvajauksesta kärsivien potilaiden hoitoon.
– Henkilökuntaamme tarvittiin muille teho-osastoille osaksi tiimiä, Korhonen kertoo.
Koronatehoille on koulutettu satoja hoitajia. Pelkästään M1:llä, jolla normaalisti työskentelee 90 hoitajaa, on nyt 140 hoitajaa.
Moni lääkäri on lähtenyt mukaan tuntemattomaan, mutta työstä on pyritty tekemään turvallista niin, että jokaisessa tiimissä on mukana riittävästi niitä kollegoita, joille työ on tuttua.
– Anestesiologit leikkaussaleista ovat tulleet avuksi, sydän- ja thoraxkirurgien mukaantulo on ennennäkemätöntä, Korhonen kiittää.
Hän uskoo, että koronatehoilla kertyvä kokemus on kollegoille myöhemmin rikkaus. Ilon aihe on kaikkien ammattiryhmien kesken vallitseva yhteishenki.
– Kaikilla on vilpitön halu voittaa tämä tauti ja auttaa potilaita.
Lääkäreillä uudet työajat
Ohjeistusten laatiminen on vaatinut paljon työtä, etenkin kun tieto alkuvaiheessa muuttui jatkuvasti.
– Tämä on ollut valtava oppimisprosessi. Hyvät ohjeet ovat erittäin tärkeitä, koska mukana on ihmisiä, jotka eivät ole ennen törmänneet tällaisiin asioihin, Wilkman toteaa.
Koronatehojen työaikajärjestelyt ovat uudenlaisia, ja on sovittu, että väliaikaisesti poiketaan normaaleista työaikajärjestelyistä, jotta poikkeustilanteesta selvitään.
Lääkärit työskentelevät Meilahden koronatehoilla kahdessa 13 tunnin mittaisessa työrupeamassa.
– Koronaepidemian aikana työvuoroja on kaksi aamulla alkavaa ja kaksi illalla alkavaa. Sen jälkeen on neljä päivää vapaata, kertoo HUS:n lääkärien pääluottamusmies Risto Avela.
Välinehuolto ja laitoshuolto ovat siirtyneet kolmivuorotyöhön. Uusi ammattiryhmä, sairaalalogistikot, vastaavat suojavarusteista.
Meilahdessa on oltu askel edellä epidemiaa tehohoitopaikkojen luomisessa. Keskeisiä ovat Korhosen ja Wilkmanin mukaan olleet epidemian jarrutustoimet. Tehohoidon kapasiteetti ei ole ylittynyt, vaikka jossain vaiheessa on oltu lähellä.
Ne koronapotilaat, joiden on arvioitu hyötyvän tehohoidosta, on pystytty hoitamaan.
– Nyt on meneillään ehkä pieni suvantovaihe. Mitä tulevaisuus tuo, sitä emme tiedä, Korhonen sanoo.
Anne Seppänen
Kuvat Timo Löfgren
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 19/2020.
