Apteekissa törmätään päivittäin perättömiin uskomuksiin, esimerkiksi särkylääkkeiden käytöstä on runsaasti väärinkäsityksiä, proviisori Helena Jalonen Ylöjärven apteekista kertoo.
– Se on huolestuttavaa. Reseptilääkkeissä ensisijainen tieto pitää saada lääkäriltä, mutta apteekin neuvontaa tarvitaan myös todella paljon.
E-resepti on vähentänyt lääkinnän riskejä, mutta se ei ole lopettanut suoran kommunikoinnin tarvetta. Apteekkien ja terveydenhuollon yhteistyö on päinvastoin tiivistymässä. Kentällä kaivataan moniammatillisia verkostoja, jotka varmistavat lääkityksen onnistumisen.
– Tiiviimmät hoitoketjut toteutuvat tässä vaiheessa parhaiten pienemmillä paikkakunnilla. Ylöjärvellä olemme päivittäin yhteydessä lääkäreihin. Isommilla paikkakunnilla lääkärit vaihtuvat usein ja apteekkien on vaikeampi pitää suhteita yllä hoitohenkilökuntaan.
Yksisuuntainen e-resepti
Ihanteellisimmin ketju toimii Jalosen mukaan silloin, kun apteekki voi toimia lääkityksen konsulttina potilaan tai lääkärin suuntaan, esimerkiksi tekemällä lääkehoidon kokonaisarviointia ja pienimuotoista lääkityksen tarkistuspalvelua.
– Potilaalla on usein mielessä vain reseptilääkkeensä. He eivät muista tai ehkä kehtaakaan kertoa lääkärille itselääkityksiään tai luontaislääkkeitään. Monelle tulee vasta apteekissa mieleen, että kuinkas näiden yhteisvaikutusten laita on.
Sähköisen resepti toimii tällä hetkellä vain yhteen suuntaan: lääkäreiltä muille. Apteekin viestittely lääkärin kanssa ei ole mahdollista. Jalonen toivoisi, että asia korjaantuisi.
– Nykyisellään apteekki ei saa myöskään kirjattua itsehoitolääkkeitä järjestelmään. Esimerkiksi jälkiehkäisylääkkeet olisi hyvä saada rekisteriin. Neuvonnasta huolimatta niitä käytetään myös väärin, esimerkiksi liian usein.
Apteekki ei ole pikkulääkäri
Joidenkin reseptilääkkeiden vapauttamisesta itsehoitolääkkeeksi on keskusteltu. Jalonen mainitsee esimerkkinä tällaisesta reseptivalmisteesta influenssarokotteen.
– Nykyisellään rokotteen määrää lääkäri, se haetaan apteekista ja viedään sairaanhoitajalle pistettäväksi. Olisi järkevää, että säästettäisiin lääkärien resursseja, ja rokotteen saisi ilman reseptiä.
Tarkkoja kriteerejä kuitenkin vaaditaan. Jalonen ei pidä ajatuksesta, että apteekki muuttuisi ”pikkulääkäriksi”.
– Lääkeneuvontaan ja lääkkeiden yhteisvaikutuksiin liittyvissä asioissa olemme koulutetumpia kuin esimerkiksi lääkkeitä määräävät sairaanhoitajat. Mutta sellaiset sairaudet, jotka vaativat lääkärin hoitoa, kuuluvat lääkäriin tulevaisuudessakin.
Lue myös: Potilas ei aina tiedä, miksi lääkettä on määrätty
Kirjoittaja:
Arja Krank
toimittaja
Kuva: Pixmac
Julkaistu alunperin: Sosiaali- ja terveyspoliittinen aikakauskirja Tesso nro 5/2014
