Potilastietojärjestelmä Apotti on ollut käytössä HUS:n Peijaksen sairaalassa isänpäivästä saakka. Järjestelmältä odotettiin paljon, mutta viisi kuukautta sitten tehty käyttöönotto ei sujunut ongelmitta. Toimivuutta on paranneltu useasti, mutta Apotti ei saa käyttäjiltä vieläkään mairittelevia arvioita.
Peijaksen sairaalan keuhkosairauksien osastonylilääkäri ja lääkäreiden luottamusmies Eeva-Maija Nieminen toivoo, että Vantaan terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa käyttöönotto sujuisi paremmin.
– Uskon, että Peijaksen kokemuksista on opittu.
Vantaan terveyspalveluiden johtaja Piia Vuorela ounastelee, ettei käyttöönotto kuitenkaan suju ilman lastentauteja.
– Siksi, koska nyt Apotti otetaan käyttöön aivan erilaisessa ympäristössä kuin sairaalassa.
Vuorelan mukaan Vantaalla on valmistauduttu äitienpäivän aattona tapahtuvaan käyttöönottoon hyvin. Henkilökuntaa on koulutettu tukihenkilöiksi, ja Apotin oma taustatuki auttaa käyttäjiä.
– Tukihenkilöt, joita on kaikista yksiköistä ja ammattiryhmistä, pystyvät neuvomaan paikan päällä.
Tietojärjestelmän sisäänajon takia Vantaalla tarjotaan potilaille perusterveydenhuollossa rajoitetusti kiireettömiä aikoja. Kiirevastaanottoja kuitenkin lisätään. Yhtälö tulee hidastamaan terveyspalvelujen toimintaa varsinkin toukokuussa, mutta myös kesäkuussa.
– Emme ole naulanneet henkilöstön työaikaa kiinni. Jos olemme hieman hitaampia, tällä tavoin työnhallinta on helpompaa ja käyttöönotto turvataan, Vuorela kertoo.
Peijaksen ongelmat edelleen läsnä
Peijaksessa Apotti hidastaa edelleen työn tekemistä paljon. Niemisen mukaan syy tähän on potilastietojärjestelmän laajuus: siinä on paljon opittavaa. Kiivaan työtahdin takia järjestelmää nopeuttavia asioita kuten käyttäjäkohtaista personointia ei ehditä tehdä.
– Suurin osa meistä ei ole pystynyt hyödyntämään näitä hienoja ominaisuuksia, koska se vaatisi kahden asian yhtäaikaista tekemistä. Meidän pitäisi hoitaa potilaat ja kehittää järjestelmää.
Niemisen mukaan nuoremmat kollegat ajattelevat samoin. Heidän mukaansa Apotti ei ole intuitiivinen eli se ei neuvo käyttäjäänsä matkan varrella.
– Siltä puuttuu järkevän naisen logiikka, hän hymähtää.
Erityisen toimimaton kohta on lääkitysjärjestelmä, joka koetaan monimutkaiseksi ja hankalaksi. Nieminen on istunut työryhmässä, joissa lääkitysjärjestelmän kipukohtia on yritetty lääkitä paremmaksi, mutta huonolla menestyksellä.
– Minulla ei riitä ymmärrys, miksi lääkitysjärjestelmä on edelleen niin huono. Se tarvitsee suuren korjauksen pienien korjausten sijaan. On luvattu, että järjestelmä korjataan kelvolliseksi, mutta vielä merkittäviä parannuksia ei ole saatu.
Potilastietojärjestelmien näkymien erilaisuus koetaan myös ongelmaksi. Takapäivystäjällä voi olla päivystyksen aikana edessään kolme erilaista näkymää, koska päivystyksessä, tehovalvonnassa ja poliklinikalla on omansa.
– Lääkärin näkymä on erilainen osastolla ja päiväpoliklinikalla. Se vaikeuttaa lääkärien liikkumista saman yksikön eri toimipisteiden välillä, Nieminen jatkaa.
Kritiikistä huolimatta tilanne näyttää valoisammalta kuin syksyllä. Käyttäjät ovat oppineet käytön perusteet. Mutkia tulee matkaan, kun eteen tulee lääkemääräys, jollaista ei ole hoidettu aiemmin. Näitä tilanteita tulee eteen monta viikossa.
Opettelu vaatii pitkää pinnaa
Nieminen tietää kokemuksesta, että Apottia on kehitetty paremmaksi, mutta muutos ei tapahdu hetkessä. Hän antaa vantaalaisille muutaman vinkin, joilla käyttöönotto sujuu mallikkaasti.
– Vaatikaa virtuaalisen harjoitusohjelman käyttöä hyvissä ajoin ennen varsinaista käyttöönottoa. Sen avulla erilaisia vastaanottotilanteita voi käydä läpi. Eli miten järjestelmä avataan, kun potilas saapuu sisään, mitä kirjataan ja minne.
Peijaksessa harjoitusohjelma tuli liian myöhään, ja kalvosulkeiset luentosalissa eivät auttaneet sisäistämään Apotin hienouksia. Simulaatio-opetus harjoitusympäristössä olisi ollut parempi tapa oppia.
– En halua, että kukaan joutuu samaan rakoon kuin me jouduimme, Nieminen summaa.
Vuorela kertoo, että Vantaalla tulevat käyttäjät toivoivatkin, että heille ensin koulutetaan ydintoiminnot.
– Vasta perusteiden oppimisen jälkeen on luontevaa lähteä syventämään osaamistaan.
Vantaalla arvostetaan Peijaksen henkilökunnan panostusta Apotin kehittämiselle.
– Olen kiitollinen siitä, että he ovat antaneet meille tukea ja jakaneet kokemuksiaan, Vuorela kiteyttää.
Kirjoittaja
Tuomas Keränen
toimittaja
Kuvat
Mikko Käkelä
Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 18/2019.
