Vaikka valtaosa lasten avosyntyisistä keuhkokuumeista on viruksen aiheuttamia, tautia epäiltäessä aloitetaan usein antibioottihoito. Tutkimuksessa ei saatu näyttöä, että seuranta ilman antibioottihoidon aloittamista olisi johtanut huonompaan toipumiseen.
Prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa tarkasteltiin lapsia (n = 294, ikä 3 kk – 18 v), jotka oli kotiutettu sairaalan päivystyksestä ja joilla epäiltiin avosyntyisistä keuhkokuumetta. Lapsilla ilmeni tavanomaisia alahengitystieinfektion oireita (yskää, ysköksiä, rintakipua, dyspneaa, takypneaa tai poikkeavia löydöksiä keuhkojen kliinisessä tutkimuksessa) ja kaikista otettiin keuhkokuva. Astmaa sairastavia otettiin mukaan tutkimukseen, mutta muu pitkäaikaissairaus oli poissulkukriteeri.
Tutkimuksessa verrattiin antibioottihoitoa saaneiden ja ilman antibiootteja hoidettujen toipumista. Hoidon epäonnistumiseksi määriteltiin 1) sairaalahoito keuhkokuumeen vuoksi tai uusintakäynti ja antibiootin vaihto 30 vrk:n kuluessa kotiutumisesta ja 2) antibiootin vaihto 15 vrk:n kuluessa kotiutumisesta. Vanhemmat raportoivat elämänlaatuun vaikuttavista oireista 7 ja 15 vrk:n kuluttua kotiutuksesta.
Tutkittavista 49,9 % sai antibioottia. Antibiootti määrättiin todennäköisemmin lapsille, joilla oli kuumetta, ritinöitä, hiljaiset hengitysäänet tai kohtalainen taudinkuva. Heillä ilmeni harvemmin vinkunoita tai nenän tukkoisuutta.
Hoito epäonnistui 8,8 %:lla eikä ryhmien välillä havaittu eroa. Antibioottia saaneita lapsia pidettiin pidempään poissa tavanomaisesta toiminnasta. Eroa vanhempien raportoimissa oireissa kotiutumisen jälkeen ei todettu.
Mikään yksittäinen kliininen, radiologinen tai laboratoriotutkimus ei luotettavasti erota bakteerin ja viruksen aiheuttamaa keuhkokuumetta.
Lähde: Lipshaw MJ, Eckerle M, Florin TA ym. Antibiotic use and outcomes in children in the emergency department with suspected pneumonia. Pediatrics, verkossa ensin 16.3.2020. doi: 10.1542/peds.2019-3138
Nina Kaseva
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 17-18/2020.
