Antibiootteja käytetään paljon ympärivuorokautisessa laitoshoidossa sekä Suomessa että muualla maailmassa. Keski-Suomessa tehtiin RAI-aineistoilla (resident assessment instrument) muutama vuosi sitten ansiokas tutkimus, joka osoitti antibioottien käytön olevan laajaa myös suomalaisissa hoitokodeissa.
Usein antibiootti aloitetaan puutteellisella diagnostiikalla. Holtiton antibioottien käyttö on johtanut moniresistenttien bakteerikantojen leviämiseen.
Bostonissa seurattiin vuoden ajan 394:ää pitkälle edennyttä dementiaa sairastavaa asukasta 35 vanhainkodissa. Heidät tutkittiin tarkoin neljännesvuosittain, ja heille tehtiin infektioseula joka kuukausi. MRSA-, VRE- ja moniresistenttien gramnegatiivisten bakteerien (MRGNB) viljelyt tehtiin kaikille joka kolmas kuukausi.
Tutkittavien keski-ikä oli 87 vuotta, 61 %:lla oli erittäin pitkälle edennyt dementia, ja 88 %:lla elvyttämättäjättämispäätös.
Tutkittavista 66 %:lla oli seuranta-aikana ainakin yksi infektioepäily. Yhteensä infektioepäilyjä oli 496 (hengitystieinfektiot 148, virtsatieinfektiot 196, iho 69, epäselvä kuumeilu 83). Kaikista infektioepäillyistä 72 % (396/496) sai antibioottia, mutta vain 44 % täytti infektion diagnostiset kriteerit antibiootin käytölle. Kaikkiaan tutkittavista 52 % sai vähintään yhden antibioottikuurin.
Aiemmassa keskisuomalaisessa tutkimuksessa osoitettiin, että hoitajien koulutus vähentää sekä antibioottien käyttöä että moniresistenttien bakteerikantojen ilmaantumista.
Lähde:
Mitchell SL, Shaffer ML, Loeb MB. Infection management and multidrug-resistant organisms in nursing home residents with advanced dementia. JAMA Intern Med 2014;doi:10.1001/jamainternmed.2014.3918
Kirjoittanut:
Kaisu Pitkälä
professori
Kuva:
Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 43/14
