Poistoleikkaus on ollut standardihoito umpilisäketulehdukseen, mutta nykyään uskalletaan alkavaa tulehdusta hoitaa myös antibiootilla. Suomessa on tehty uraauurtavaa tutkimusta komplisoitumattoman umpilisäketulehduksen antibioottihoidon hyödyn selvittämiseksi. Taannoin kuudessa suomalaisessa sairaalassa satunnaistettiin yhteensä 530 umpilisäkepotilasta joko avoimeen poistoleikkaukseen tai mikrobilääkehoitoon. Vuoden seurannassa 73 % antibioottiryhmästä parani ilman leikkausta ja keskimääräinen sairausloma oli lyhyempi kuin leikkausryhmässä (7 vs. 19 vrk).
Nyt julkaistu huolellisesti tehty kustannusanalyysi osoittaa, että komplisoitumattoman umpilisäketulehduksen leikkaushoito on 1,6 kertaa niin kallista kuin mikrobilääkehoito. Kokonaissäästö potilasta kohti oli jopa 2 245 euroa. Kun Suomessa hoidetaan vuosittain noin 4 000 komplisoitumatonta umpilisäketulehdusta leikkauksella, voitaisiin hoitostrategiaa konservatiivisemmaksi muuttamalla säästää useita miljoonia.
Kyseinen suomalaistutkimus saa muuten koko ajan runsaasti huomiota kansainvälisessä kirurgiyhteisössä. Aivan tuore arvovaltainen Surgical Infection -lehti nosti sen alan vaikuttavimmaksi ja parhaiten tehdyksi. Jatkossa tulee kuitenkin selvittää pitkäaikaistulokset, suun kautta annettavan antibiootin teho ja kuvantamismenetelmien rooli.
Lähteet:
Sippola S ym. Economic evaluation of antibiotic therapy versus appendectomy for treatment of uncomplicated acute appendicitis: results of the APPAC randomised trial. Br J Surg 2017;104:1355–61.
Huston JM ym. Antibiotics vs. appendectomy for acute uncomplicated appendicitis in adults: Review of the evidence and future directions. Surg Infections 2017;18:527–35.
kirjoittaja:
Hannu Paajanen
gastrokirurgian professori
kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 33/2017
