Eri maiden välillä on suuria eroja antibioottien käytössä. Kaiken kaikkiaan käyttö on Euroopassa kuitenkin kasvussa. Tieto selviää Euroopan tartuntatautiviraston ECDC:n tuoreista tilastoista vuosilta 2010–2014.
Antibioottien käyttö on lisääntynyt erityisesti sairaaloissa. Avohoidossa Suomi sijoittuu EU/ETA- maiden keskiarvon alapuolelle. Sen sijaan sairaalahoidossa antibiootteja käytetään Suomessa enemmän kuin muissa maissa. Tilastosijoitusta selittää kuitenkin osin se, että Suomessa sairaalakäyttöön tilastoidaan myös antibiootteja, joita käytetään hoitokodeissa ja syrjäisissä terveyskeskuksissa.
Erityisen huolestuttavaa on ECDC:n mukaan se, että karbapeneemien käyttö on kasvussa Euroopassa. Karbapeneemit ovat laajakirjoisia antibiootteja joita käytetään moniresistenttien bakteerien aiheuttamien infektioiden hoidossa. Jos bakteerit tulevat resistenteiksi karbapeneemeille, jäljellä on vain harvoja antibioottiryhmiä, jotka niihin tehoavat. Tällaisia ovat esimerkiksi polymyksiinit. Niiden käyttö on pysynyt Euroopassa entisellä tasollaan.
ECDC:n mukaan sekä karbapeneemien että polymyksiinien käyttö on joka tapauksessa Euroopassa yhä vähäistä verrattuna antibioottien kokonaiskäyttöön.
MRSA on vähentynyt
Terveydenhuollossa yleisimmin infektioita aiheuttava resistentti bakteeri, metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus eli MRSA, on vähentynyt Euroopassa vuosina 2011–2014. ECDC kuitenkin huomauttaa, että MRSA:n torjunta on edelleen tarpeen, jotta hyvä kehitys jatkuisi.
Yleisesti antibioottiresistenssi on kasvussa Euroopassa. Esimerkiksi yhä suurempi osa Escherichea coli -bakteerikannoista on resistenttejä kolmannen polven kefalosporiineille. Vuonna 2011 tällaisten E. coli -kantojen osuus oli 9,6 prosenttia, vuonna 2014 se oli 12 prosenttia. Myös E-coli -bakteerin resistenssi sekä kolmannen sukupolven kefalosporiineja, fluorokinoloneja että aminoglykosideja vastaan on kasvanut. Karbapeneemeille resistenttien E. coli -kantojen osuus on pysynyt Euroopassa pienenä.
Akinetobakteerit aiheuttavat tulehduksia erityisesti sairaalaympäristössä. Resistenttien akinetobakteerien kannoissa on suuria eroja Euroopan eri maiden välillä. Eniten resistenttejä kantoja on Baltian maissa sekä Etelä- ja Kaakkois-Euroopassa.
ECDC varoittaa CPE:stä
Yhä suurempi osa Klebsiella pneumoniae -bakteerikannoista on resistenttejä joko fluorokinoloneille, kolmannen sukupolven kefalosporiineille tai aminoglykosideille, tai kaikille näistä. Kaikille kolmelle antibioottiryhmälle resistenttien K. pneumoniae -kantojen osuus kasvoi 16,7 prosentista 19,6 prosenttiin vuosina 2011–2014.
K. pneumoniae -bakteerien karbapeneemiresistenssi on harvinainen, mutta kasvussa. Resistenttejä bakteerikantoja tavataan eniten Etelä- ja Kaakkois-Euroopassa.
ECDC varoittaa myös erikseen CPE:stä eli karbapenemaasia tuottavista enterobakteereista. Kyseessä on usein Klebsiella-bakteerin ominaisuus. CPE-bakteerit ovat resistenttejä karbapeneemeille. Maissa, joissa CPE-bakteereja tavataan eniten, on havaittu, että myös bakteerien resistenssi polymyksiinejä vastaan on kasvussa.
ECDC painottaa, että CPE-bakteerien ehkäisyn tehostaminen on tarpeen Euroopassa. Kaikissa maissa ei esimerkiksi vielä ole kansallista ohjeistusta eikä systemaattista seurantaa CPE:n varalta.
THL:n mukaan CPE-bakteerit ovat toistaiseksi harvinaisia Suomessa. Yksittäisiä CPE-bakteerikantoja on löytynyt. Näillä potilailla on usein ollut kontakti ulkomaille. Suomessa on ollut yksi CPE-kantajuusepidemia vuonna 2013.
Suomessa tilanne on suhteellisen hyvä
THL tiedottaa, että antibioottien teho Suomessa on säilynyt hyvänä. Meillä on lisääntynyt merkittävästi virtsatieinfektioita aiheuttavien E. coli -bakteerien vastustuskyky tiettyjä antibioottiryhmiä kohtaan. Syynä on ollut erityisesti laajakirjoisia beetalaktamaaseja (ESBL) tuottavien E. coli -bakteerilöydösten määrän kasvu.
MRSA-bakteerikantojen määrä on pysynyt Suomessa samalla, suhteellisen matalalla tasolla. Suomessa, samoin kuin monissa muissakin Euroopan maissa, on löytynyt ihmisistä aikaisempaa enemmän eläinperäisiä MRSA-bakteerikantoja.
Antibiooteista on virheellisiä käsityksiä
Tänään 18.11. on Euroopan antibioottipäivä. Maailman terveysjärjestö WHO on nimennyt koko viikon antibioottiviikoksi. Viikon teemana on antibioottien harkittu käyttö.
WHO on tutkinut ihmisten käsityksiä antibiooteista. Kyselytutkimuksen mukaan tavallisilla kansalaisilla eri puolilla maailmaa on paljon virheellisiä käsityksiä antibiooteista. Esimerkiksi 76 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että antibioottiresistenssi tarkoittaa sitä, että ihmisen elimistö tulee resistentiksi antibiootille. Kaksi kolmesta uskoi, etteivät he itse ole vaarassa sairastua lääkkeille resistenttiin infektioon, mikäli käyttävät antibiootteja lääkärin määräyksen mukaan. Vastanneista 64 prosenttia oli sitä mieltä, että antibioottiresistenssiin liittyvät ongelmat saadaan ratkaistua ennen kuin ne kasvavat liian pahoiksi.
Monissa maissa oli suhteellisen tavallista käyttää jollekulle muulle määrättyjä antibiootteja. Jopa kolmannes ajatteli, että antibioottien käyttö on syytä lopettaa heti, kun oireet helpottavat.
Lue myös:
Koirien ja kissojen iho- ja virtsatietulehdusten hoito vaikeutumassa – syynä antibioottiresistenssi
Superbakteeri on ikävä tuliainen
Fimea: Antibiootteja ei saa käyttää omin päin
Kirjoittanut:
Hertta Vierula
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
