Alzheimer-potilaiden riski kuolla tai joutua uudelleen sairaalahoitoon kiireettömän sepelvaltimotoimenpiteen jälkeen on samankaltainen kuin tautia sairastamattomilla. Alzheimer-potilaiden sepelvaltimotaudin hoidossa painottuvat kuitenkin useammin kiireelliset päivystystoimenpiteet, joiden tulokset ovat heillä huonommat, osoittaa Itä-Suomen yliopiston tutkimus.
Sepelvaltimoiden pallolaajennuksen tai ohitusleikkauksen vaikuttavuutta on muistisairailla aiemmin tutkittu vain lyhyen aikavälin tulosten ja akuuttihoidon, mutta ei elektiivisen hoidon näkökulmasta. Nyt julkaistu tutkimus tukee aiempia havaintoja siitä, että Alzheimerin tautia sairastaville tehdään vähemmän sepelvaltiomotoimenpiteitä: näiden toimenpiteiden todennäköisyys oli 76 prosenttia pienempi kuin Alzheimerin tautia sairastamattomilla. Kiireettömiä oli heillä vain kolmasosa toimenpiteistä, tautia sairastamattomilla taas lähes puolet.
Alzheimer-potilailla oli suurempi riski kuolla toimenpideyksikössä ja 1,42-kertainen riski kuolla kolmen vuoden seurannan aikana verrattuna tautia sairastamattomiin. Elektiivisten toimenpiteiden riskit olivat kuitenkin samanlaiset Alzheimerin tautia sairastavilla ja sairastamattomilla.
Sosiodemografiset tekijät, liitännäissairaudet, statiinien käyttö, sairaalajakson pituus ja arvio hoidon tarpeesta kotiutumisen yhteydessä otettiin analyyseissa huomioon. Tulokset olivat samansuuntaiset sekä sepelvaltimoiden ohitusleikkauksessa että pallolaajennuksessa.
Tulokset viittaavat siihen, että muistisairailla kynnys ja valintakriteerit elektiiviseen ja akuuttihoitoon ovat erilaiset kuin muilla.
Tutkimus on osa MEDALZ-tutkimusta, jonka aineisto kattaa 70 718 suomalaista kotonaan asuvaa Alzheimer-diagnoosin saanutta henkilöä sekä kaltaistetun verrokkikohortin. Tutkimus rajattiin koskemaan henkilöitä, joille ei ollut aiemmin tehty revaskularisaatiota.
Ulla Toikkanen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
