LL, geriatrian erikoislääkäri Kristiina Hongiston väitöstutkimuksessa seurattiin Alzheimerin tautia sairastavien kykyä arvioida omaa elämänlaatua ja käytösoireita taudin diagnoosivaiheessa sekä sairauden edetessä. Tutkimukseen osallistui myös potilaiden omaishoitajia kolmen sairaanhoitopiirin alueelta.
Hongiston tutkimuksessa kävi ilmi, että Alzheimer-potilaiden käytösoireet lisääntyvät yllättävän aikaisin taudin alkuvaiheessa. Potilaiden ja omaisten näkemys sairastuneen voinnista alkaa poiketa taudin edetessä toisistaan, kun sairastuneet arvioivat, että heidän elämänlaatunsa oli pysynyt lähes ennallaan. Omaisten arvio oli kuitenkin, että taudin edessä sairastuneen elämänlaatu heikkeni käsikkäin käytösoireiden lisääntyessä. Sairastuneista ne, joilla oli masennusoireita, arvioivat elämänlaatunsa kuitenkin matalammaksi kuin muut sairastuneet.
– Potilaan kyky arvioida tilaansa näyttää heikkenevän enemmän ja varhaisemmassa vaiheessa sairautta kuin aiemmin on ajateltu, sanotaan tiedotteessa.
Hongiston mukaan terveydenhoitohenkilöstön tulisi ottaa huomioon enemmän omaishoitajan näkemys Alzheimer-potilaan voinnista. Myös tietoisuutta Alzheimerin tautiin liittyvistä käytösoireista tulisi lisätä hoitohenkilökunnalle, jotta käytösoireisiin voitaisiin vaikuttaa esimerkiksi lääkehoidolla.
Väitöskirjatutkimus pohjautui Itä-Suomen yliopiston neurologian yksikön ALSOVA-hankkeeseen. Viiden vuoden seurantatutkimukseen osallistui 236 potilasta, joiden oireet olivat tutkimuksen alussa vielä hyvin lieviä tai lieviä. Heidät rekrytoitiin vuoden kuluessa taudin diagnoosista.
Kristiina Hongiston väitöskirja "Quality of life and neuropsychiatric symptoms in patients with Alzheimers disease the ALSOVA follow-up study" tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 3. helmikuuta klo 12.
Kirjoittaja
Tuomas Keränen
toimittaja
Kuva: Panthermedia