Jopa 25 prosenttia suomalaisista kärsii jonkinasteisesta allergiasta. Herkistyminen allergeenille on sitäkin yleisempää, sillä peräti puolet nuoresta suomalaisväestöstä on herkistynyt ainakin yhdelle allergeenille. Läheskään kaikilla herkistyminen ei johda todellisen allergian puhkeamiseen.
– Onneksi valtaosa allergioista on suhteellisen lieviä ja hoidettavissa olevia. Niiden kanssa pärjätään hyvin lääkehoidon avulla, eivätkä ne muodosta suurta riskiä. Vakavaan anafylaktiseen reaktioon johtavia on vain alle prosentti kaikista allergioista, toteaa korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Sanna Salmi.
Allerginen nuha ja silmäoireet yleisimpiä
Allergiset sairaudet jaotellaan yleensä allergiseen nuhaan, allergiseen silmätulehdukseen, allergiseen astmaan, allergiseen kosketusihottumaan, atooppiseen ihottumaan, ruoka-allergioihin sekä anafylaksiaan eli äkilliseen, vakavaan allergiseen yleisreaktioon.
Vielä aikuisenakin on mahdollista allergisoitua uusille asioille, vaikka allergioiden puhkeamishuippu onkin lapsuusiässä.
Näiden oireet vaihtelevat ja oireilu voi alkaa välittömästi tai kehittyä pidemmän ajan kuluessa. Välittömät oireet alkavat yleensä minuuteissa, kun taas viivästyneet oireet ilmenevät vasta muutaman tunnin tai allergisessa kosketusihottumassa jopa vuorokauden kuluttua reaktion alusta.
Yleisimmät allergiat ovat hengitettävän allergeenin aiheuttama allerginen nuha ja allerginen silmän sidekalvontulehdus.
– Allergisen rinokonjunktiviitin tyypillisiä oireita ovat vesimäinen nuha, nenän tukkoisuus, kutina, aivastelu ja roskan tunne silmissä. Allerginen astma puolestaan oireilee hengenahdistuksena, yskänä ja äänen käheytymisenä ja allerginen kosketusihottuma taas ihon kutinana, ärsytyksenä, punoituksena, turvotuksena sekä ihon paukamina, läiskinä ja vesikkeleinä, Salmi listaa.
Yleisin ruoka-allergioiden aiheuttaja on suhteellisen lieviä oireita aiheuttava suuallergiaoireyhtymä.
Se saa alkunsa elimistön reagoidessa ruoan proteiiniin eli valkuaisaineeseen, joka muistuttaa rakenteeltaan esimerkiksi koivun, heinän tai pujon siitepölyallergeenia. Todellisuudessa kasvisten tai mausteiden aiheuttama suun ja nielun kutina tai lievä turvotus johtuu siis koivu-, heinä- tai pujoallergiasta.
Vakavan ruoka-allergian oireita ovat nopeasti ilmaantuva nokkosihottuma, ihon punoitus, suun kutina ja turvotus.
– Pahimmillaan se voi aiheuttaa äkillisen, vakavan ja nopeita hoitotoimenpiteitä vaativan allergisen reaktion eli anafylaktisen shokin. Vakavamman ruoka-allergian tyypillisiä aiheuttajia ovat lehmänmaito, kananmuna, vehnäjauho ja maapähkinä.
Mistä allergia johtuu?
Allergian syntyyn vaikuttavat monet tekijät. Lapsuudessa sairastetut tulehdussairaudet ovat usein yhteydessä myöhempiin allergioihin.
Allergiat johtuvat elimistön immuunipuolustuksen häiriöstä, joka saa puolustusjärjestelmän muodostamaan IgE-vasta-ainetta esimerkiksi koivuallergeenille, vaikkei sille olisi todellista tarvetta.
– Immuunipuolustuksen tehtävänä on taudin aiheuttajien eli mikrobien hävittäminen. Jostain syystä immuniteetti alkaa kuitenkin toimia epätarkoituksenmukaisesti ja muodostaa reaktiota asiaan, joka olisi elimistölle aivan turvallinen, Salmi kertoo.
Allergista reaktiota ei useinkaan synny vielä ensikohtaamisella, jolloin hengitysteiden pinta kohtaa koivuallergeenin ensimmäistä kertaa.
Seuraavalla kohtaamisella keho alkaa reagoida vapauttamalla tulehdusvälittäjäaineita, kuten histamiinia, koivun allergeenin kulkeutuessa hengityksen mukana nenän limakalvoille.
Allergiat johtuvat elimistön immuunipuolustuksen häiriöstä, joka saa puolustusjärjestelmän muodostamaan IgE-vasta-ainetta esimerkiksi koivuallergeenille, vaikkei sille olisi todellista tarvetta.
– Sen jälkeen välittömät allergiareaktiot, kuten kutina ja aivastelu alkavat yleensä minuuteissa. Histamiini ja muut välittäjäaineet houkuttelevat paikalle lisää valkosoluja verenkierrosta. Usein sen seurauksena ilmenee noin neljän tunnin kuluttua allergiakohtauksen alkamisesta viivästyneitä reaktioita, kuten väsymystä, tukkoisuutta, limaisuutta ja nuhaa.
Allergian syntyyn vaikuttavat monet tekijät. Perimmäistä syytä ei vielä tiedetä, miksi jotkut allergisoituvat ja toiset eivät herkisty elämänsä aikana juuri millekään.
– Nykytutkimuksen käsityksenä on, että taustalla on useita riskiperintötekijöitä, jotka yhdessä ympäristövaikutusten kanssa johtavat allergiaan sairastumiseen. Monesti allergiat periytyvät ja on tyypillistä, että suvusta löytyy lähempää tai kauempaa muitakin allergikkoja. Joillakin ihmisillä puolestaan on perintötekijöissään allergioilta suojaavia tekijöitä, Salmi toteaa.
Riskitekijöitä allergian puhkeamiselle ovat tupakansavulle altistuminen, D-vitamiinin liian vähäinen saanti ja kaupunki-ilmasto ilmansaasteineen. Lapsuudessa sairastettujen tulehdussairauksien tiedetään myös olevan yhteydessä myöhemmin puhkeaviin allergioihin.
– Allergiassa on kyse elimistön puolustusjärjestelmän häiriintymisestä, siksi allergikko voi olla alttiimpi saamaan virusinfektioita. Allergioissa on myös maantieteellistä vaihtelua, mikä johtuu eri maiden erilaisista allergeeneistä. Esimerkiksi Suomessa on runsaasti koivuallergikkoja, sillä maassamme on koivuja ja ilmassa on keväisin paljon koivun siitepölyallergeeniä.
Uusia allergioita voi ilmaantua missä iässä tahansa
Kuka tahansa voi elämänsä aikana herkistyä oikeastaan mille tahansa. Aivan kaikelle ei kuitenkaan voi allergisoitua. Välittömät allergiareaktiot syntyvät aina vasta-ainereaktiosta proteiineja eli valkuaisaineita kohtaan.
Uusia allergioita voi ilmaantua missä tahansa ikävaiheessa. Vielä aikuisenakin on mahdollista allergisoitua uusille asioille, vaikka allergioiden puhkeamishuippu onkin lapsuusiässä.
– Esimerkiksi muutokset asuinympäristössä tai ruokavaliossa voivat aiheuttaa uusien allergioiden puhkeamisen aikuisena. Raju virus- tai bakteeritulehdus saattaa muuttaa elimistön kykyä erottaa, mitkä asiat ovat haitallisia taudinaiheuttajia, joita vastaan elimistön pitää puolustautua ja mitkä eivät ole elimistölle vaaraksi. Stressi voi myös olla myötävaikuttavana tekijänä silloin, jos aikuisiällä puhkeaa uusi allerginen sairaus, Salmi toteaa.
Allergiat voivat myös helpottaa ja väistyä kokonaan iän myötä. Esimerkiksi ruokiin liittyvät allergiat sekä siitepöly- ja eläinpölyallergiat saattavat muuttua hyvin vähäoireisiksi, eikä allergiatesteissäkään välttämättä enää näy herkistymistä allergeenille, jolle aiemmin on ollut herkistynyt.
– Etenkin lapsilla osa allergioista ja niihin liittyvistä herkistymisistä liittyy siihen, että lapsen immuniteetti ylireagoi hänen tutustuessaan elinympäristöönsä. Yleensä tällaiset reaktiot tasoittuvat immuniteetin kehittyessä ja altistuksen jatkuessa. Tyypillinen iän myötä väistyvä allergiareaktio on ihon lehahtaminen punaiseksi lapsen tutustuessa uuteen ruoka-aineeseen. Ihoreaktio on silloin normaali fyysinen reaktio, joka kuuluu lapsen kasvuun ja kehitykseen.
Allergiat voivat myös muuttua ja niiden vaikeusaste voi aaltoilla elämäntilanteen mukaan
– Allergioiden kohdalla ei voi koskaan ennustaa, millaiseksi ne muuttuvat. Kyse on aina yksilöllisestä taudista, joka voi vuosien saatossa muuttaa muotoaan. Useimmiten allergiat kuitenkin ennemmin helpottavat kuin pahenevat iän myötä, Salmi muistuttaa.
