Viime aikoina on havaittu, että alkuraskauden infektioseulonnat jatkotoimineen eivät ole Suomessa toteutuneet yhtenäisesti. Erityisesti hepatiitti B -positiivisena syntyvien lasten infektion hoidossa ja seurannassa on ilmennyt puutteita.
Raskauden alkuvaiheessa äitiysneuvolassa seulotaan rutiininomaisesti kuppa-, HIV- ja hepatiitti B -tartunnat. Nämä infektiot siirtyvät helposti sikiöön, ja äidin varhaisella hoidolla tartunta voidaan estää.
Tiedonkulku äitiysneuvolan, synnytyssairaalan ja lastenneuvolan kesken on välttämätön edellytys seurannan toteutumiselle. Neuvolaterveydenhoitajille suunnatun kyselyn mukaan raskaana olevan naisen positiivinen infektiolöydös jäi usein merkitsemättä esitietolomakkeeseen, jolla synnytyssairaala saa synnyttämään tulevan äidin tiedot. Toisaalta vastasyntyneen hepatiittirokotussarja, joka jatkuu neljän vuoden ikään saakka, jää joskus toteutumatta, koska tieto rokotusten tarpeesta ei siirry synnytyssairaalasta neuvolaan.
Lääkärilehdessä 25.4. julkaistun katsauksen kirjoittajat toteavat, että näiden suhteellisen harvinaisten tautien seulontojen ohjaus ja laadunvarmistus olisi syytä toteuttaa kansallisesti. Mm. laboratoriotoimintojen hajauttaminen saattaa vaarantaa seulontaprosessin.
Seulontaohjelman ansiosta Suomessa vältetään vuosittain arviolta 28 vastasyntyneen vakavaa, jopa elämänikäistä infektiota. THL:n tuoreen raportin mukaan seulonnan kustannukset suhteessa sen tuottamaan terveyshyötyyn ovat samaa tasoa kuin monien muiden vakiintuneiden kansanterveystoimien.
Marianne Jansson
toimittaja
Kuva Pixmac
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
