Alkoholin haitallisuudessa sosioekonominen paradoksi

Sosioekonomisen aseman tiedetään olevan yhteydessä alkoholihaittojen riskiin, kirjoittaa Mauri Aalto.

Alkoholin käyttöön liittyvissä suosituksissa on asianmukaista ottaa huomioon sukupuoli ja ikä. Norjalaisessa tutkimusraportissa esitettiin ajatus, että myös sosioekonominen asema (koulutus, ammatti, työllisyys, tulot) pitäisi ehkä huomioida suosituksissa (1). Mitä tästä pitäisi ajatella?

Sosioekonomisen aseman tiedetään olevan yhteydessä alkoholihaittojen riskiin (2–5). Ilmeinen selitys on alkoholin käytön määrän eroissa, mutta se ei yksinään selitä haittojen eroja sosioekonomisten ryhmien välillä. Tutkimuksissa on havaittu, että vaikka sosioekonomisten ryhmien alkoholin käyttömäärät ovat samat tai käyttömäärät vakioidaan, alkoholin aiheuttamien terveyshaittojen määrä on alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä suurempi kuin ylemmissä (2–5). Tätä havaintoa kutsutaan kirjallisuudessa haittaparadoksiksi (alcohol harm paradox). Ilmiö on todettu myös Suomessa: 17 vuoden seurantatutkimuk­sessa työntekijäammattien edustajat saivat vakavia alkoholihaittoja noin kaksi kertaa enemmän, kun heitä verrattiin samanlaisen määrän alkoholia käyttäviin toimihenkilöihin (6).

Haittaparadoksin mahdolliset selitykset voidaan jakaa alkoholiperäisiin ja ei-alkoholiperäisiin (1–3). Alkoholiperäisiä selityksiä ovat juomatapa ja alkoholiriippuvuus. Ei-alkoholiperäisiä ovat elämäntavat (tupakointi, muu päihteiden käyttö, liikunta, ruokavalio) ja avun saanti (hoitoon pääsy, läheisten tuki).

Juomatavan ja riippuvuuden vaikutusta haittaparadoksiin on tutkittu jonkin verran. Tuoreen tutkimuksen mukaan sellaiset alkoholisairaudet, jotka johtuvat useimmiten tai aina alkoholiriippuvuudesta (esim. alkoholimaksakirroosi, delirium tremens) ja humalajuomisesta (esim. onnettomuuteen joutuminen, alkoholimyrkytys), ovat sitä yleisempiä, mitä matalampi on sosioekonominen asema (7). Tutkimuksen tekijät tulkitsevat tuloksia niin, että alkoholiriippuvuus ja humalajuominen selittävät ainakin osaksi haittaparadoksia.

Elintapojen erot selittävät paradoksia, mutta vain osittain (2,3,7). Avun saannin arvioiminen tutkimuksissa on monimutkaista. Tutkimuksissa pitäisi arvioida hoitoon pääsyn eroja sosio­ekonomisten ryhmien kesken sekä alkoholisairauksien että alkoholiongelmien (riskikäyttö, haitallinen käyttö ja riippuvuus) osalta. Tutkittavan oma arvio tuskin olisi luotettava. Hoitoon pääsyn merkitys haittaparadoksin selittäjänä on epäselvä, mutta sillä on arvioitu olevan merkitystä (2). Suomalaisessa väestötutkimuksessa saatiin huolestuttava tätä tukeva tulos, jonka mukaan korkeammassa sosioekonomisessa asemassa olevilta kysyttiin terveydenhuollossa alkoholista useammin (6).

Haittaparadoksin lopullinen selitys on vielä epäselvä. Ennen kuin se selviää, ajatus sosio­ekonomisen aseman huomioimisesta suosituksissa ei ole ajankohtainen (1). Oli paradoksin selitys mikä tahansa, yhden päätelmän voi tehdä: Suomessa alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä alkoholin käyttö on runsaampaa ja alkoholihaittoja on enemmän kuin alkoholin käyttömäärät antaisivat odottaa (5), joten alempien ryhmien voi olettaa hyötyvän päihdehoidon kehittämisestä enemmän kuin ylemmät (2). Tämä puolestaan kaventaisi terveyseroja.

Kirjoittaja:

Mauri Aalto

professori, ylilääkäri

Tampereen yliopisto ja Etelä-Pohjanmaan shp, psykiatria

Julkaistu Lääkärilehdessä 37/2018.

Kirjallisuutta

1. Degerud E, Ariansen I, Ystrom E ym. Life course socioeconomic position, alcohol drinking patterns in midlife, and cardiovascular mortality: Analysis of Norwegian population-based health surveys. PLoS Med 2018;15:e1002476. doi: 10.1371/journal.pmed.1002476
2. Probst C, Roerecke M, Behrendt S, Rehm J. Socioeconomic differences in alcohol-attributable mortality compared with all-cause mortality: a systematic review and meta-analysis. Int J Epidemiol 2014;43:1314–27.
3. Jones L, Bates G, McCoy E, Bellis MA. Relationship between alcohol-attributable disease and socioeconomic status, and the role of alcohol consumption in this relationship: a systematic review and meta-analysis. BMC Public Health. 2015;15:400. doi: 10.1186/s12889-015-1720-7
4. Collins SE. Associations between socioeconomic factors and alcohol outcomes. Alcohol Res 2016;38:83–94.
5. Mäkelä P, Paljärvi T. Do consequences of a given pattern of drinking vary by socioeconomic status? A mortality and hospitalisation follow-up for alcohol-related causes of the Finnish Drinking Habits Surveys. J Epidemiol Community Health 2008;62:728–33.
6. Mäkelä P, Havio M, Seppä K. Alcohol-related discussions in health care-a population view. Addiction 2011;106:1239–48.
7. Sadler S, Angus C, Gavens L ym. Understanding the alcohol harm paradox: an analysis of sex- and condition-specific hospital admissions by socio-economic group for alcohol-associated conditions in England. Addiction 2017;112:808–17.