"Maksakokeita" käytetään muun muassa maksasairauksien seulonnassa, niiden vakavuuden ja ennusteen arvioinnissa ja hoitovasteen seurannassa. Yleisimmät maksakokeet ovat ALAT (alaniiniaminotransferaasi), AFOS (alkalinen fosfataasi), GT (glutamyylitransferaasi) ja bilirubiini. CDT (desialotransferriini) on myös melko spesifinen alkoholin kroonisen riskikäytön mittari. Tässä artikkelissa käsitellään ALAT-arvoja.
ALAT mittaa maksasolujen vauriota. Aikaisemmin tätä tehtävää on ollut hoitamassa myös ASAT-arvo, mutta se on otettu pois useiden terveyskeskusten laboratoriovalikoimasta. Tämä johtuu siitä, että ASAT-arvo ei kerro maksan tilanteesta tarpeeksi tarkasti. Maksan tilannetta kannattaisikin seuloa ensisijaisesti ALAT:in ja AFOS:in yhdistelmällä. ALAT havaitsee maksasoluihin liittyviä sairauksia ja AFOS sapen toimintaan liittyviä sairauksia ja kasvaimia.
Mitä ALAT kertoo?
ALAT on ensisijainen maksasoluvaurion seulontatutkimus. ALAT-entsyymiä esiintyy erityisesti maksasoluissa, mutta myös pienempiä pitoisuuksina useissa muissa kudoksissa (lihakset, munuaiset, keuhkot, sydän).
Virusten ja lääkeaineiden aiheuttamien akuuttien hepatiittien (maksatulehdusten) yhteydessä ALAT kohoaa usein noin kymmenkertaiseksi – ja joskus jopa 40-kertaiseksi. Kroonisessa hepatiitissa ja maksakirroosissa ALAT kertoo taudin aktiivisuudesta.
ALAT-arvon nousuun ei aina tarvita maksavauriota. Sen voi aiheuttaa myös sepsis (verenmyrkytys), keuhkoinfarkti, jotkut lihassairaudet, sydämen vajaatoiminta tai munuaisten vajaatoiminta.
Miten arvot mitataan?
ALAT-entsyymit vapautuvat maksasta verenkiertoon ja siksi niiden aktiivisuutta voidaan mitata verikokeella. Ennen koetta ei tarvitse paastota.
Mitkä ovat ALATin viitearvot?
Lapset (0–16 v) alle 40U/l
Miehet (yli 16v) alle 50U/l
Naiset (yli 16v) alle 35U/l
Viitearvot voivat hieman vaihdella eri laboratorioissa. Asia kannattaa siis varmistaa omalta lääkäriltä.
Miksi maksa vaurioituu tai tulehtuu?
Maksan tulehdus voi johtua monesta eri asiasta. Suomessa tavallisia syitä maksa-arvojen nousuun ovat lihavuus ja alkoholi.
Osalla ihmisistä ALAT-arvot voivat nousta jatkuvan ja runsaan alkoholin kulutuksen takia. Lyhytaikainen ja runsas alkoholin kulutus ei arvoja sen sijaan nosta.
Alkoholimaksasairautta epäiltäessä tutkitaan myös CDT (desialotransferriini) ja GT (gammaglutamyylitransferaasi). Lisäksi punasolujen keskitilavuuden (MCV) suureneminen pienen verenkuvan osatutkimuksessa saattaa viitata alkoholin haitalliseen käyttöön. Suurkulutus tunnistetaan kuitenkin AUDIT-kyselyllä laboratoriokokeita paremmin, sillä haitallinen alkoholinkäyttö näkyy laboratoriotutkimuksissa vain noin neljällä kymmenestä suurkuluttajasta.
Yleinen ei-alkoholiperäisen maksasairauden syy on lihavuus, koska lihavuuteen liittyy usein maksasolujen rasvoittumista. Maksasolujen rasvoittuminen puolestaan johtaa rasvamaksaan. Arvot pienenevät painon pudotessa. Rasvamaksaan kannattaa suhtautua vakavasti, sillä vuosien kuluessa se voi johtaa vakavampaan maksakirroosiin.
Virushepatiitit voivat myös nostaa ALAT-arvoa vaihtelevasti taudin eri vaiheissa. Hepatiittiviruksia on yhteensä viisi ja ne kaikki ovat puhtaasti ihmisen viruksia.
Hepatiitti A- ja E-virus tarttuvat suun kautta ja B-, C-, ja D-virus veren välityksellä. A ja E -hepatiitit paranevat itsestään. Nämä virukset eivät jää kroonisina elimistöön. B-, C- ja D-hepatiitit sen sijaan jäävät osalle tartunnan saaneista maksaan ja vereen. Ne aiheuttavat tällöin kroonisen maksatulehduksen ja kasvattavat riskiä sairastua maksakirroosiin ja maksasyöpään. Virustulehdus voi kohottaa arvoja jopa yli 1000 U/l ja arvot kohoavat usein ennen muiden oireiden (ihon ja silmien kellastuminen) alkamista.
Myös joidenkin lääkeaineiden tai luontaistuotteiden käyttö saattaa kohottaa maksa-arvoja. Lisäksi myrkytystila voi johtaa arvojen kohoamiseen.
Lue laboratoriotutkimukset-sarjan aikaisempia artikkeleita:
Kolesteroliarvo kertoo elintavoistasi
EKG kertoo sydämesi rytmin
Nielunäyte selvittää antibiootin tarpeen
Lasko, eli senkka, auttaa taudin seurannassa
Hemoglobiiniarvo (B-Hb) kertoo hapensaannistasi
CRP varmistaa diagnoosin
Mikä ihmeen kreatiinikinaasi (P-CK)?
Lähde:
Terveyskirjasto: ASAT ja ALAT
HUSLAb
Munuais- ja maksaliitto
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Tarkastanut:
Seija Eskelinen
yleislääketieteen erikoislääkäri
Kuva:
Panthermedia
