Terveydenhuollon resursseja haaskataan parhaillaankin turhiin tutkimuksiin sekä tehottomiin ja jopa haitallisiin hoitoihin. Näin todetaan Lancetissa julkaistussa kolmessa laajassa katsausartikkelissa, joissa yli kolmekymmentä johtavaa asiantuntijaa kolmestatoista eri maasta on koonnut tutkimusnäyttöä alaselkäkivun syistä, riskitekijöistä ja hoidosta. Professori Jaro Karppinen Oulun yliopistosta on yksi tutkimusten tekijöistä.
– Esimerkiksi luudutusleikkaukset ovat yleistyneet maailmalla, vaikkei niistä ole tutkimusnäyttöä, Karppinen kertoo. Riippuvuutta ja työkyvyttömyyttä aiheuttavien vahvojen opioidien liikakäyttö on suuri ongelma etenkin Yhdysvalloissa, hän kertoo.
Suomessakin on käytössä paljon tehottomia ja jopa haitallisia hoitoja, joiden käyttöä hoitojärjestelmämme ei tarpeeksi tehokkaasti valvo. Esimerkiksi kuvantamistutkimuksia tehdään liikaa ja niiden tuloksia tulkitaan väärin.
– Kaiken lisäksi terveydenhuollon ammattilaiset hyvin usein tarkoittamattaan aiheuttavat omilla sanomisillaan ja toimillaan, kuten kuvantamislöydösten väärillä tulkinnoilla, potilaille turhia pelkoja, jotka saattavat pitkittää tai jopa pahentaa kipua, Karppinen mainitsee.
Merkittävin toimintakykyä alentava terveysongelma
Alaselkäkipu on maailmanlaajuisesti merkittävin toimintakykyä alentava terveysongelma. Suomalaiset eivät poikkea tässä suhteessa muusta maailman väestöstä ja alaselkäkivut ovatkin meillä yksi tavallisimmista syistä hakeutua lääkärin vastaanotolle.
– Tälläkin hetkellä yli puoli miljardia ihmistä maailmassa kärsii alaselkäkivusta. Maailmanlaajuisesti mitattuna alaselkäkivun haittaavuus on lisääntynyt yli 50 prosenttia viimeisten 25 vuoden aikana. Siitä aiheutuva haitta on suurempi kuin keuhko-, rinta ja suolistosyövistä yhteensä, sanoo Karppinen.
Suomalaisessa Terveys 2011 –tutkimuksessa yli 40 prosenttia naisista ja 35 prosenttia miehistä oli kärsinyt selkäkivusta edellisen 30 päivän aikana.
Liikunta tehokkain hoitomuoto
Sairauslomalle määräämisen sijaan potilaita tulisikin kannustaa liikkumaan ja pysymään aktiivisina, sillä liikunta on todettu tehokkaaksi alaselkäkivun lievittäjäksi.
– Yhteistyössä työnantajan kanssa on tärkeää suunnitella tarvittavat työn kevennystoimet tai korvaava työ, jolloin työssä jatkaminen tai sinne pikainen palaaminen on mahdollista, Karppinen lisää.
Kuva: Panthermedia
