Maailmassa elää tällä hetkellä yli 35 miljoonaa muistisairautta potevaa ihmistä. Heidän määränsä odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä ja vähintään kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Suomessa asuu Muistiliiton mukaan noin 130 000 etenevää muistisairautta sairastavaa ihmistä.
Monen kohtalo on traaginen. Yksi heistä oli Ulla-Maija Vähän äiti, jonka elämän viimeisestä päivästä Potilaan Lääkärilehti kertoi viime viikolla otsikolla "Muistisairas äitini paleltui hengiltä". Pelkästään Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella ilmoitetaan vuosittain noin 300 katoamistapausta – tosin kaikki kadonneet eivät ole muistisairaita.
Tänään lauantaina 21.9.2013 vietetään kansainväistä Alzheimer-päivää. Päivää on vietetty maailmalla jo vuodesta 1994 Muistiliiton kattojärjestön Alzheimer's Disease Internationalin (ADI) johdolla.
Hoidon laatuun kiinnitettävä huomiota
ADI on julkaissut tuoreen raportin, jonka tavoitteena on edistää muistisairaiden hoidon kehittämistä ja parantaa sekä muistipotilaiden että heidän läheistensä elämänlaatua. Raportissa perehdytään muun muassa dementiahoidon tarpeessa olevien potilaiden hoitoon ja sen uusimpiin kehityssuuntiin eri puolilla maailmaa.
ADI:n mukaan maailmanlaajuisesti noin puolet apua tarvitsevista vanhuksista sairastaa dementiaa ja hoitokodeissa asuvista peräti 80 prosenttia. Järjestö arvioi dementiahoidon maailmanlaajuisiksi vuosikustannuksiksi noin 435 miljardia euroa.
ADI suosittaa muun muassa, että hallitusten tulisi laatia pitkän tähtäimen suunnitelmat siitä, miten muistisairaiden pitkäaikaishoito tulevaisuudessa turvataan. Myös dementiahoidon laadunvalvontaan tulisi kiinnittää huomiota, tapahtuipa se sitten laitoksessa tai kotona.
Potilaan itsemääräämisoikeutta kunnioitettava
Potilaiden ja heidän omaistensa itsemääräämisoikeutta tulee ADI:n mukaan kunnioittaa muistisairauden kaikissa vaiheissa. Muistisairaita ammatikseen hoitavien tulee olla riittävästi koulutettuja. Sen lisäksi tarvitaan joko palkattuja tai vapaaehtoisia avustajia.
ADI:n mukaan laitoshoito on paras vaihtoehto vain muistisairaiden pienelle vähemmistölle. Elämän laatu kotona voi olla yhtä hyvä ja kustannukset verrattavissa laitoshoitoon, jos perheenjäsenten panosta osataan riittävästi arvostaa.
Laitoshoitoa tulisi arvioida rutiinitarkastusten lisäksi potilaiden elämänlaadun ja potilastyytyväisyyden perusteella, koska hoitokodit tulevat jatkossakin olemaan oleellinen osa muistisairaiden pitkäaikaishoitoa, ADI:n raportissa todetaan.
Muistiliiton Välitä! –kampanja haluaa lisätä ihmisten tietoisuutta muistisairauksista ja muistisairaan kohtaamisesta. Katso Maailman Alzheimer-päivän 2013 tapahtumat osoitteesta välitä.fi
Sirpa Kulonen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Lisää aiheesta:
"Muistisairas äitini paleltui hengiltä"
Tietopankki muistisairaiden turvallisuuden parantamiseksi
Elämä ei lopu muistisairauden diagnoosiin
Liikunta hidastaa Alzheimerin taudin etenemistä
Omaishoitajien ryhmäinterventioiden vaikuttavuudesta lisää näyttöä
