Lihasten, maksan ja rasvakudoksen lisäksi aivoilla saattaa olla keskeinen rooli elimistön alentuneen insuliiniherkkyyden, insuliiniresistenssin, kehittymisessä, havaitsi lääketieteen lisensiaatti Aino Latva-Rasku väitöstutkimuksessaan.
Insuliiniresistenssi voi alkaa ilmetä kudoksissa jopa kymmeniä vuosia ennen tyypin 2 diabeteksen puhkeamista. Insuliiniresistenssin ilmenemiseen vaikuttavat perinnölliset tekijät sekä elintavat.
Aino Latva-Rasku tutki kudosten aineenvaihdunnan muutoksia PET-kuvantamista hyödyntäen. AKT2-geenin mutaation kantajilla insuliiniherkkyys oli odotetusti alentunut useissa kudoksissa jo ennen tyypin 2 diabeteksen puhkeamista, mutta aivojen osalta tulokset olivat Latva-Raskun mukaan yllättäviä.
– Aivojen sokerinkäyttö oli lisääntynyt tutkimuksen aikana mutaation kantajilla, mutta toisin kuin terveillä, tyypin 2 diabetesta sairastavilla tai ylipainoisilla henkilöillä, aivojen sokeriaineenvaihdunnan ja maksan sokerintuoton välillä ei todettu yhteyttä, Latva-Rasku sanoo Turun yliopiston tiedotteessa.
Latva-Rasku tutki myös aivojen kykyä säädellä muiden kudosten aineenvaihduntaa antamalla terveille nuorille miehille insuliinia nenäsumutteena.
− Siinä missä insuliininenäsumute hieman yllättäen laski aivojen sokerinkäyttöä kaikilla tutkittavilla, sen todettiin lisäävän lihaksen ja maksan sokerinottoa vain erityisen insuliiniherkillä henkilöillä, Latva-Rasku kertoo.
Yhdessä tulokset viittaavat siihen, että aivojen kyky vastata insuliiniin voi heikentyä yhtä varhain kuin mittavia muutoksia alkaa esiintyä esimerkiksi lihaksissa.
Lääketieteen lisensiaatti Aino Latva-Raskun väitöstutkimus tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina 21.8.2020.
Tiiamari Pennanen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
