Aivokirurgin muistelmat. Juha Hernesniemi. WSOY 2022. Sivuja 487.
Juha Hernesniemi on suomalaisen neurokirurgian kirkkain kansainvälinen tähti, ja hänet onkin valittu vuosisadan merkittävimpien neurokirurgien joukkoon. Muistelmakirjassaan hän luo syvällisen katsauksen elämäänsä ja 50-vuotiseen uraansa.
Teoksen pääosa etenee kronologisesti ja tarjoaa samalla kiehtovan katsauksen modernin neurokirurgian historiaan. Nykyisen mikrokirurgian aikakauden perspektiivistä tuntuu käsittämättömältä, miten leikkauksia on aikoinaan tehty ilman mikroskooppia kaulavaltimoangiografian antaman diagnostiikan varassa. Hernesniemi kuvaa kirjassaan lukuisia potilastapauksia hyvin yksityiskohtaisesti leikkaustekniikkaa myöten ja kertoo avoimesti sekä onnistumisistaan että epäonnistumisistaan. On lohduttavaa lukea, miten seuraava vaikea leikkaus on häntä edeltävästi jännittänyt. Jos kerran guruakin jännittää, niin saa – ja pitää – nuorta kollegaakin jännittää.
Hernesniemi on itse kirjoittanut kirjansa ja siitä välittyykin hänen oma ajattelunsa ja kädenjälkensä. Hernesniemi kuvaa intohimoaan neurokirurgiaan sekä pyrkimystä saavuttaa tavoitteitaan. Hän kertoo myös avoimesti, mitä ura on hänelle maksanut.
Kirja tarjoaa monta tasoa eri lukijakunnille. Teos on suositeltavaa luettavaa niin lääkärikollegoille kuin yleisesti aiheesta tai elämänkerroista kiinnostuneille. Pakollista kirjan lukeminen on neurokirurgeille ja alalle erikoistumista harkitseville.
Nils Danner
Naisten selviämistarinoita. Ei minusta tarvitse välittää — Tuhkimotarinoita naisten päihderiippuvuudesta. Hannele Nykänen. SKS Kirjat 2022. Sivuja 246.
”Elämä oli epävakaata ja epänormaalia, mutta minulle se oli normaaliutta.” Hannele Nykäsen kirja kertoo viiden päihderiippuvaisen naisen raitistumisesta ja toipumisesta AA- ja Minnesota-mallisessa hoidossa. Näitä rohkeita naisia yhdistävät lapsuuden traumat, eri elämänvaiheissa tapahtunut seksuaalinen hyväksikäyttö ja monenlainen vähättely – sekä selviytyminen.
Ajattomuuden sijasta kirja maalaa AA:sta varsin pysähtyneen kuvan. Stigmatisoivat termit narkomaani ja alkoholisti ovat AA- ja NA-ryhmien nimissä edelleen, mutta niitä käytetään kirjassa yleisestikin kuvaamaan huumeita käyttäviä ja alkoholiriippuvaisia ihmisiä. Lähteistä ja kirjallisuusviitteistä valtaosa on parinkymmenen vuoden takaa. Suomalaisten päihteiden käyttö ja päihdehoito ovat muuttuneet tässä ajassa varsin paljon, mitä teos ei juuri huomioi.
Tuhkimotarinat ovat kirjan ydin ja paras anti. Suosittelen kirjan ensimmäisen osan mukaansatempaavia toipumistarinoita kaikille, jotka kohtaavat työssään päihderiippuvaisia. Karut, mutta hyvin päättyneet tarinat tuovat toivoa kyynisemmällekin lääkärille, joka tuskailee päihderiippuvaisen potilaan hoidollisten haasteiden kanssa.
Margareeta Häkkinen
Mieli hoidossa. Kokemuksia psykoterapiasta, toivosta ja onnistuneesta muutoksesta. Anna-Mari Nurminen. Mieli hoidossa. Atena Kustannus 2022. Sivuja 274.
”Mielenterveys on mittaamattoman arvokas”, tiivistää nimimerkki Leena kokemuksensa onnistuneesta psykoterapiasta. Psykoterapeutti Anna-Mari Nurminen on toimittamassaan kirjassa haastatellut 13 psykoterapian käynyttä henkilöä ja kirjoittanut haastattelujen lomaan psykoterapiaan liittyvistä teemoista. Kirjan toisessa osassa kuusi eri koulutussuuntien psykoterapeuttia kirjoittaa tavastaan tehdä terapiaa.
Kuka on minulle oikea terapeutti? Mistä erottaa psykoterapeutin muista terapeuteista? Entä jos psykoterapeutin toiminta alkaa tuntua eettisesti väärältä? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään teoksessa vastausta.
Perhe-, pari-, ryhmä- tai lasten psykoterapian läpikäyneitä ei kirjaan ole valitettavasti otettu mukaan. Kun yksilöpsykoterapeuteista on huutava pula, ovat ryhmä- ja perhepsykoterapiat varteenotettava hoitomuoto.
Psykoterapeuttien kirjoitukset avaavat monipuolisesti heidän tapaansa tehdä työtä. Minulle itselleni psykoterapeuttina ne tarjosivat mahdollisuuden kuulla vertaisryhmän kokemuksia ja antoivat uusia ideoita työhön. Jäin kuitenkin miettimään, olisiko psykoterapiasuuntausten välisten erojen perusteellisempi tarkastelu ollut mahdollista.
Mistä psykoterapiaan hakeutumassa oleva löytäisi tämän kirjan? Hankkisin teoksen psykiatristen poliklinikoiden ja perustason psykiatristen sairaanhoitajien kirjahyllyyn vinkattavaksi potilaille. Mielenterveystalon sivuille kirja tulisi lisätä lainausvinkiksi.
Riikka Tolsa-Saloheimo
Olemassaolon tunne. Johannes Lehtonen: Prometheus kustannus 2021. Sivuja 169.
Meillä kaikilla on mielikuva siitä miltä tuntuu olla olemassa. Kuitenkin tunnetta olemassaolosta on vaikea kuvata. Johannes Lehtonen on ottanut sen tehtäväkseen kirjassaan. Hän tarkastelee tunteen yhteyttä tietoisuuteen ja sen menettämisen merkitystä. Kirja koostuu seitsemästä esseestä, joissa olemassaolon tunnetta lähestytään eri näkökulmista.
Lehtonen aloittaa kuvauksensa lapsen syntymästä, joka mullistaa lapsen siihenastisen olemassaolon. Vastasyntyneellä on kyky suuntautua kohti äitiä, joka puolestaan vastaa lapsen tarpeeseen. Tässä vuorovaikutussuhteessa lapsen kehollisuus muuttuu vähitellen kantatietoisuudeksi omasta olemassaolosta – olemassaolon tunteeksi. Juuri ihmisen kehollisuus johtaa Lehtosen ajatukset elämän ja kuoleman vastakkaisuuteen sekä ihmisen tarpeeseen yrittää ratkaista tämä ristiriita.
Kirjan aiheet liikkuvat neurotieteestä filosofiaan, taiteeseen ja yhteiskuntatieteisiin. Kaikkeen liittyy myös psykoanalyyttistä pohdintaa. Olemassaolon tunne ja sen katkot ja tunteen palauttaminen eri yhteyksissä on kirjan läpi kulkeva punainen lanka. Kirjasta välittyy Lehtosen suuri lukeneisuus, minkä hän jakaa lukijan kanssa tavalla, joka on helppo ottaa vastaan.
Anneli Larmo
Kirjallisuusarviot on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
