Niillä potilailla, jotka jäivät liuotushoidon ulkopuolelle, oli merkitsevästi suurempi huomiotta jäämishäiriön esiintymisriski. Tällä potilasjoukolla esiintyi myös enemmän tarkkaavuuden oikeanpuoleista havaintovinoumaa kuin liuotushoidetuilla potilailla. Liuotushoidetuilla potilailla huomiotta jäämishäiriötä esiintyi akuuttivaiheessa vain 15 %:lla. Nämä havainnot teki Jani Kettunen väitöstutkimuksessaan.
Kettunen toteaa, että vaikka vasemmanpuoleinen huomiotta jääminen korjaantui kuuden kuukauden kuluessa suurimmalla osalla liuotushoidon ulkopuolelle jääneistä potilaista, silti oikeanpuoleista havaintovinoumaa oli havaittavissa. Terveet koehenkilöt poikkesivat liuotushoitopotilaista siten, että heillä tarkkaavaisuus suuntautui etsimistehtävissä enemmän vasemmalle.
Kettusen mukaan tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan huomiotta jäämishäiriö on moninainen oireyhtymä sekä sitä, että liuotushoito on ilmeisemmin yhteydessä huomiotta jäämishäiriön oireiden esiintymiseen.
Vaikka tulokset antavat jonkin verran viitettä siitä, että liuotushoito vähentää huomiotta jäämishäiriön esiintymisriskiä akuuttivaiheessa ja edistää toipumista, lyhyt toipumisjakso ja liuotushoito eivät sellaisenaan olleet riittäviä palauttamaan potilaita täysin oireettomiksi. Myöskään kuuden kuukauden toipumisjakso ei ollut riittävä palauttamaan niitä potilaita täysin oireettomiksi, jotka jäivät liuotushoidon ulkopuolelle.
Kliinisessä mielessä on tärkeää tunnistaa kaikki oikeanpuoleisen aivoinfarktin saaneet potilaat, joilla on viitteitä huomiotta jäämishäiriöstä akuuttivaiheen liuotushoidosta huolimatta – tunnistamattomina ne voivat heikentää työkykyä erityisesti tarkkuutta vaativissa työympäristöissä ja lisätä onnettomuusriskiä.
– Huomiotta jäämishäiriön tunnistamiseksi on hyvä käyttää kattavia menetelmiä, esimerkiksi standardoituja tehtäväsarjoja ja niiden lisäksi häiriön keventyessä, oikeanpuoleisen havaintovinouman tavoittavia menetelmiä, kuten aloituspisteen merkitsemistä etsimistehtävissä myös akuuttivaiheen jälkeen.
Oikeanpuoleisen aivoinfarktin tyypillinen tiedonkäsittelyhäiriö on huomiotta jääminen. Huomiotta jääminen on tarkkaavuuden häiriö, jossa vaurioon nähden vastakkaisen kehonpuoliskon ja toimintatilan huomioiminen on puutteellista tai ei häiriön ollessa vaikeimmillaan onnistu lainkaan. Tällöin tarkkaavuus suuntautuu automaattisesti oikealle eivätkä vasemman puolen ärsykkeet herätä potilaan huomiota. Häiriön lieventyessä tarkkaavuus suuntautuu edelleen automaattisesti oikealle, mutta nyt vasemmalla puolen sijaitsevat ärsykkeet voivat nostattaa potilaan huomion.
PsM, FM Jani Kettusen väitöskirja Visual neglect and orienting bias in right hemisphere stroke patients with and without thrombolysis tarkastetaan 1.11.2013 Tampereen yliopistossa.
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
