LL Jussi Jaakkolan mukaan on ilmeistä, että eteisvärinä todetaan liian usein vasta aivoinfarktin jo tapahduttua.
– Eteisvärinän seulomista on maailmalla ehdotettu varhaisen ehkäisevän hoidon mahdollistamiseksi. Tutkimuksen löydös antaa painavan perustelun seulontaohjelman tarpeellisuudelle, myös nuorempien ja muuten terveiden potilasryhmien kohdalla, joilla on eniten toimintakykyisiä vuosia menetettävänä, Jaakkola toteaa.
Hän havaitsi väitöstutkimuksessaan, että 21 prosentilla eteisvärinäpotilaista rytmihäiriö todetaan vasta aivotapahtuman yhteydessä. Aivoinfarktin sairastaneilla alle 75-vuotiailla potilailla, joilla ei ollut tiedossa aiempaa sydänsairautta, vastaava osuus oli jopa 37 prosenttia.
Aineisto käsitti kaikki 3 263 vuosina 2003–2012 neljän sairaanhoitopiirin alueella ensimmäisen aivoinfarktin tai ohimenevän aivoverenkierron häiriön vuoksi hoidettua eteisvärinäpotilasta.
Älypuhelinsovellus tunnistaa eteisvärinän luotettavasti
Nykyaikaiset älypuhelimet sisältävät tarkkoja liikesensoreita, joita voidaan hyödyntää myös sydämen toiminnan mittaamiseen. Jaakkola arvioi väitöstutkimuksessaan Turun yliopistossa kehitetyn innovatiivisen älypuhelinsovelluksen osuvuutta eteisvärinän tunnistamisessa asetelmassa, joka käsitti 300 sydänpotilasta. Heistä puolella ilmeni eteisvärinä.
Tulokset olivat erinomaiset. Sovellus osasi luokitella sydämen rytmin oikein jopa 95 prosentilla potilaista, joilla oli eteisvärinärytmi ja 96 prosentilla niistä, joilla oli normaali sinusrytmi.
– Tällaiset luvut ovat vaikuttavia mille tahansa diagnostiselle menetelmälle, Jaakkola huomauttaa.
Eteisvärinän tunnistaminen pulssin perusteella on haastavaa
Jaakkola tutki myös iäkkäiden omatoimisen pulssintunnustelun soveltuvuutta eteisvärinän seulontaan. Tutkimuksessa yhteensä 205 iäkkäälle opetettiin pulssin tunnustelua ja eteisvärinän tunnistamista sen epäsäännöllisyyden perusteella, minkä jälkeen heitä seurattiin kolmen vuoden ajan.
Iäkkäät tunnistivat eteisvärinän pulssin perusteella yli 80 prosentin osuvuudella, mutta vain kolmannes jatkoi säännöllistä tunnustelua seurannan aikana ja tuloksena oli vain yksi uusi eteisvärinädiagnoosi.
– Vaikuttaa, että iäkkäät tunnistavat sydämen rytmin melko osuvasti pulssin perusteella, mutta riittämätön motivaatio pitkällä aikavälillä rajoittaa pulssintunnustelun soveltuvuutta eteisvärinän seulontaan, Jaakkola kertoo.
LL Jussi Jaakkolan väitöskirja Asymptomatic atrial fibrillation: studies on significance and screening methods tarkastetaan Turun yliopistossa 18.5.2018.
Kirjoittaja:
Ulla Toikkanen
Toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla 14.5.2018.
