Aivoihin sijoitettavasta implantista luvataan apua halvauspotilaille

Tampereen teknillinen yliopisto ja Berkeleyn yliopisto kehittävät aivojen pinnalle asetettavaa implanttia, jonka avulla halvauspotilas pystyy liikuttamaan raajaproteesia ajatuksen voimalla.

Halvauspotilaille luvataan apua langattomasta terveysteknologiasta. Tampereen teknillinen yliopisto kehittää parhaillaan yhdysvaltalaisen Berkeleyn yliopiston kanssa langattomien aivotietokoneliityntöjen ja pienikokoisten, kehoon implantoitaviksi soveltuvien antennien välistä tehonsiirtoa.

Aivojen pinnalle asetetaan aivotietokoneliitynnässä implantti, jossa on mikrosiru, elektrodit ja pienikokoinen antenni. Niiden avulla pystytään lukemaan signaaleja.

– Järjestelmässä on myös kehon ulkopuolella antenni ja lukujärjestelmä, jonka kautta tieto voidaan välittää ohjausjärjestelmään. Halvauspotilas voi ohjata raajaproteesia ajatuksen voimalla tässä järjestelmässä. Palautteen avulla aivot oppivat käyttämään aivotietokonetta ja sopeutuvat sen tarjoamiin toimintoihin, toteaa Tampereen teknillisen yliopiston professori Leena Ukkonen.

Lue lisää: Kaikkeen on sovellus 

Kyseiset sovellukset on mahdollista saada käytäntöön kymmenen vuoden kuluttua.

Mahdollisimman pienikokoisia implantteja

Tiedon ja tehon siirtäminen ihmisen kehon läpi pienikokoisiin implantteihin on varsin haastavaa, sillä ihmisen kudokset vaimentavat sähkömagneettisia aaltoja. Tehoa hukkuu paljon matkan varrella.

– Haasteellista on myös löytää koko järjestelmään soveltuvat mikrosirut ja saada järjestelmä toimimaan kokonaisuudessaan.

Aivoihin sijoitettavan implantin pitää olla mahdollisimman pieni, koska silloin komplikaatioiden riski vähenee. Implanteissa ja elektrodeissa on vielä pienentämisen varaa. Pienin tähän asti kehitetty implanttiantenni on nuppineulan päätä pienempi.

Uusi teknologia saattaa myös oudoksuttaa

Kehon ulkopuolelle sijoitettaviin implanttiantenneihin pitää saada joustavat rakenteet, jotta antennit voidaan liittää muun muassa vaatteisiin. Esimerkiksi metallipohjaiset nanomateriaalit tarjoavat mahdollisuuksia kehittää rakenteeltaan kolmiulotteisia implantteja. Jonkin verran tällaisia implantteja on jo tehtykin.

Työsarkaa riittää Ukkosen mukaan myös siinä, että ihmiset hyväksyvät uuden teknologian mukanaan tuomia asioita.

– Monille voi olla vaikeaa ajatella, että heihin implantoitaisiin jotakin. Itse ottaisin milloin vain implantin, Leena Ukkonen mainitsee.

Ulla Toikkanen
toimittaja

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Kuva: Panthermedia