Aivohalvaus-, verenkierroltaan epävakaa sydäninfarkti- tai sokkipotilaan luokse voitaneen jatkossa lähettää lääkärihelikopteri.
Valtioneuvoston selvitys lääkärihelikopteritoiminnan vaikuttavuudesta suosittelee tätä kustannustehokkuuden ja -vaikuttavuuden lisäämiseksi. Linjauksella voitaisiin vuositasolla estää useiden kymmenien potilaiden vakava vammautuminen ja laitoshoito.
Kopteritoimintaa tehostamalla ja ottamalla käyttöön parhaat ilmailuresurssit, voitaisiin saada yli 90 prosenttia manner-Suomen kaikista aikakriittisistä potilaista kahdessa tunnissa yliopistolliseen sairaalaan. Maitse kuljettaen haja-asutusalueen potilaista yliopistolliseen sairaalaan ehtii tässä ajassa hiukan alle 60 prosenttia. Aivohalvausten ja tiettyjen korkeaenergisten vammojen suhteellinen ilmaantuvuus on maaseudulla korkeampi.
– Tämä on merkittävä arvokysymys, terveystieteiden tohtori Jukka Pappinen Husista toteaa.
– Aika merkittävä yhteiskunnan palvelulupaus, jos tällainen haluttaisiin antaa.
Tulos edellyttäisi hallintorajojen kaatamista. Potilaan luokse tulisi lähettää lähin yksikkö, joka kuljettaisi siihen sairaalaan, jonne potilas saataisiin nopeimmin ja missä olisi tarvittava hoito tarjolla. Tuolloin ei olisi ennalta määriteltyjä kuljetusketjuja, että paikasta A viedään aina paikkaan B.
Nykyisin paljon peruutuksia, valtakunnallinen keskus tarvitaan
Selvitysryhmä haluaa käyttöön lääkärihelikoptereiden käyttöä ohjaamaan uuden, valtakunnallisen koordinaatiokeskuksen.
Yhden jo olemassa olevan tukikohdan oheen perustettaisiin osaamiskeskus, jossa olisi käytössä niin hätätietokeskus Erica, viranomaisverkko, Kanta-tiedot kuin Kejo-järjestelmä ja kansallinen sähköinen ensihoitokertomus.. Koordinaatiokeskukseen haluttaisiin myös jatkuva tilannekuva päivystävien sairaaloiden valmiuksista ottaa vastaan potilaita.
Malli olisi täysin uusi Suomessa. Tätä pilotoitaisiin ensin yhden yhteistyöalueen kanssa ja toimintaa arvioitaisiin etenkin vaikuttavuuden osalta.
Nykyisessä toimintamallissa hälytyksistä noin joka kolmas johtaa potilaan kohtaamiseen ja noin joka neljäs hoidon antamiseen ja potilaan saattamiseen tai kuljettamiseen sairaalaan. Kaksi kolmesta tehtävästä puretaan joko ennen helikopterin liikkeelle lähtöä tai potilaan tilasta saatujen lisätietojen perusteella. Yksin hätäkeskuksen riskinarviomenetelmin ei pystyty lääkärihelikopteriaresurssia kohdentamaan riittävän tarkasti.
Maa- ja lentoinfra kulkevat käsikkäin
Lentomahdollisuuksia rajoittaa sää, ilmailusäädöksia on noudatettava. HEMS-tehtävän hoitaminen vaatii lähes aina VFR (visual flight rules) -kelpoista ilmailusäätä. Mittarilehtoa (IFR, instrument flight rules) tukevia pilvenläpäisymenetelmiä ei ole käytössä, ei myöskään keinoja lentää jäätävissä olosuhteissa. Erilaisilla laskennallisilla malleilla on selvitetty lentomahdollisuuksien parantamista.
– Maainfra ja jäänpoistojärjestelmä kulkevat käsi kädessä, toinen ei voi olla ilman toista, summaa Santtu Mannila CopterPoint Oy:stä.
Lääkärihelikopteritoiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa on käytetty selkeää päätetapahtumaa: menehtymistä. Parhaimmallaan mittari- ja jäänpoistotekiikan muutokset pelastaisivat 1–2 pelastettua henkeä joka tukikohdassa.
– Kuolleisuus on hyvin rouhea mittari, se on enemminkin indikaattori terveyshyödyistä, linjaa terveystieteiden tohtori Jukka Pappinen Husista.
Kopteritoiminnalla toki estetään kuolemia. Terveyshoitoa saadaan siitä, että potilaat pääsevät hoitoon nopeammin, hoitoajat ovat lyhyempiä ja potilaat paranevat paremmin vaikkeivat kuolle. Hoidon hintalapussa olennainen osa on kopterien määrä ja laatu.
– Kustannuksista yli 90 prosenttia on kiinteitä, nämä muodostuvat oli toimintaa tai ei, toteaa apulaisprofessori Paulus Torkki Helsingin yliopistosta.
– Toiminta on kustsannusvaikuttavuudeltaan hyväksyttävyyden rajoissa.
Kuitenkin arvot sellaisia, että jatkuvaa kustannusvaikuttavuuden arviointia voidaan edellyttää. Laatupainotetun elinvuoden hinta on 40 000–55 000 euroa.
Valtioneuvoston kanslian koordinoima selvitys lääkärihelikopteritoiminnan vaikuttavuudesta julkaisiin 14.10.
Tekstiin korjattu 14.10.2022 klo 13 Kejo-järjestelmän kirjoitusasu.
Maria Nummela
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
