Aikuisten ruokatottumukset ja ravintoaineiden saanti eivät monelta osin ole ravitsemussuositusten mukaisia. Punaista tai prosessoitua lihaa syödään liian paljon. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja taas syödään liian vähän. Nämä tulokset ilmenevät THL:n FinRavinto 2017 –tutkimuksesta.
Viidesosa aikuisista saa ruoasta liian vähän tiettyjä vitamiineja. Miesten ja naisten ruokavaliot eroavat yhä enemmän toisistaan.
Toisaalta myös hyvää kehitystä on nähtävissä. Kuidun ja D-vitamiinin saanti on lisääntynyt, sakkaroosin saanti vähentynyt. Useita vitamiineja, E-vitamiinia, niasiinia ja B12-vitamiinia, sekä kivennäisaineita, kaliumia, fosforia, seleeniä ja sinkkiä, saadaan tarpeeseen nähden riittävästi.
FinRavinto 2017 -tutkimus selvitti Suomessa asuvien 18–74-vuotiaiden elintarvikkeiden kulutusta ja ravintoaineiden saantia. Tutkimus toteutettiin osana kansallista FinTerveys-väestötutkimusta.
Naiset syövät terveellisemmin kuin miehet
Naisten ruokavalio on lähempänä suosituksia kuin miesten ruokavalio. Ravitsemussuositusten mukaan kasviksia, hedelmiä ja marjoja tulisi syödä vähintään 500 grammaa päivässä. Miehistä vain 14 prosenttia ja naisista 22 prosenttia syö suosituksen mukaisesti. Punaista ja prosessoitua lihaa, kuten leikkeleitä, makkaroita ja nakkeja suositellaan käytettäväksi enintään 500 grammaa viikossa. Miehistä jopa 79 prosenttia ylittää suosituksen ja naisista 26 prosenttia.
Miesten keskimääräinen ruokavalio sisältää energiaan suhteutettuna enemmän rasvaa, tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa verrattuna naisten ruokavalioon. Naisten ruokavalio sisältää miehiä enemmän muun muassa hiilihydraatteja, kuitua, A-, E-, ja C-vitamiinia, folaattia, kaliumia ja magnesiumia.
Miesten ja naisten ravintoaineiden lähteet eroavat toisistaan. Miehillä lähteinä on useammin liha, lihavalmisteet, rasvat sekä viljavalmisteet, kun taas naiset saavat ravintoaineensa useammin maitovalmisteista, kasviksista, hedelmistä ja marjoista sekä palkokasveista, pähkinöistä tai siemenistä.
Liikaa rasvaa
Rasvojen, hiilihydraattien ja proteiinin laatuun tulee kiinnittää huomiota
FinRavinto-tutkimuksen mukaan väestöstä 35 prosenttia saa ruokavaliostaan liikaa rasvaa. Hiilihydraattien ja kuidun saanti on riittämätöntä yli 70 prosentilla aikuisista.
Suositusten mukaan tyydyttyneiden rasvahappojen saannin tulisi olla alle 10 prosenttia päivän energiasta. Vain 5 prosenttia aikuisista saavuttaa suosituksen. Ruokavalion rasvan laatua parantaisi tyydyttyneiden rasvahappojen korvaaminen tyydyttymättömillä. Tyydyttymätöntä rasvaa on erityisesti kasviöljyissä, kasviöljypohjaisissa levitteissä, pähkinöissä, siemenissä sekä kalassa ja kananlihassa. Tyydyttynyttä rasvaa saadaan sen sijaan esimerkiksi voipohjaisista levitteistä, juustosta, lihasta ja makkaroista.
Proteiinin saanti on pääosin riittävää tai runsasta. Saannista yli kaksi kolmasosaa tulee eläinproteiinista, kuten lihasta, kalasta ja maitovalmisteista.
– On aika kohdistaa huomio erityisesti elintarvikevalintoihin ruokavalion hiilihydraatin, rasvan ja proteiinin laadun korjaamiseksi. Kasviksia, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljatuotteita tulisi syödä riittävästi. Punaisen ja prosessoidun lihan sijaan voi valita kalaa, vaaleaa lihaa tai palkokasveja. Annoskoon tulisi olla kullakin aterialla sopiva, muistuttaa erikoistutkija Niina Kaartinen THL:stä tiedotteessa.
Viidesosa aikuisista saa liian vähän vitamiineja
Vähintään viidesosa aikuisista saa ruoasta A- ja D-vitamiineja sekä folaattia ja tiamiinia keskimääräiseen tarpeeseen verrattuna liian vähän. Lisäksi noin joka viides mies saa ruoastaan liian vähän C-vitamiinia ja riboflaviinia.
THL:n tutkimuspäällikkö Liisa Valsta kertoo, että ravintolisiä käyttää yli puolet miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista. Tämä on osin tarpeetonta, koska monet ravintolisiä käyttävät saavat jo syömästään ruoasta vähintään yhtä paljon vitamiineja ja kivennäisaineita kuin ne, jotka eivät käytä lisiä.
– Ensisijaiseksi ravintoaineiden lähteeksi suositellaan monipuolista ruokaa, hän sanoo.
Suolaa saa liikaa yhdeksän kymmenestä aikuisesta, miehistä lähes jokainen. Jodin saanti on riittävää valtaosalla aikuisista.
Tutkimus toteutettiin yhteiseurooppalaisilla menetelmillä
FinRavinto-tutkimus toteutettiin osana FinTerveys-tutkimusta 50 paikkakunnalla tammi-lokakuussa 2017. Aineiston keruu noudatti yhteiseurooppalaista EU Menu -tiedonkeruumenetelmää. FinRavinto 2017 -tutkimukseen kutsuttiin satunnaisesti valittu alaotos, 30 prosenttia, FinTerveys 2017 -tutkimukseen kutsutuista. Aineisto koostuu 1 655 henkilöstä.
Kirjoittaja:
Ulla Toikkanen
Toimittaja
Kuva: Pixmac
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla 9.1.2019.
