Aikuisena todettu ADHD-tarkkaavuushäiriö saattaa olla lapsuuden ADHD:sta erillinen sairaus, tuore tutkimus vihjaa. Havainto on mielenkiintoinen, sillä lapsuudessa todettu ADHD usein jatkuu aikuisena.
Tulokset perustuvat runsaan tuhannen vuosina 1972 ja 1973 syntyneen uusiseelantilaisen seurantietoihin. Osallistujia on seurattu syntymästä 38-vuotiaaksi.
Tutkijoilla oli käytettävissään runsaasti tietoja osallistujien lapsuudesta, sillä tutkimukseen osallistuneille oli tehty muun muassa neuropsykologisia testejä sekä monia muita tutkimuksia. Aikuisena ADHD-diagnoosin saaneiden lapsuutta selvitettiin myös osallistujien vanhemmilta, opettajilta sekä rekistereistä.
Lapsuudessa ADHD-diagnoosin oli saanut 6 prosenttia osallistujista ja aikuisena 3 prosenttia. Tutkijoiden yllätykseksi aikuisiässä diagnoosin saaneista kuitenkin 90 prosenttia oli ollut täysin oireettomia lapsuudessa. Tähän viittasivat myös lapsuudessa tehdyt neuropsykologiset testit, joissa ei näkynyt viitteitä ADHD:sta.
Tutkijat toivovat, että heidän havaintonsa varmistetaan uusissa tutkimuksissa, ja jos niin käy, aikuisiän ADHD:ta on ehkä alettava pitää lapsuuden ADHD:sta ainakin osittain erillisenä diagnoosina.
Tutkimus julkaistiin American Journal of Psychiatry -lehdessä.
Suomessa ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on noin viidellä lapsella sadasta, mutta lievempi oireilu on selvästi yleisempää. Häiriön keskeiset oireet ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Suurella osalla oireet jatkuvat läpi elämän, ja noin 23 sadasta täyttää ADHD:n kriteerit aikuisena.
Lue myös:
Aikuisen ADHD - diagnoosista hoitoon
Tarvitseeko Vaahteramäen Eemeli ADHD-diagnoosia?
Uutispalvelu Duodecim
Lähde:
American Journal of Psychiatry 2015
Kuva:
Panthermedia
Copyright Duodecim 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.
