A-vitamiinijohdannainen isotretinoiini on ollut käytössä lääkkeenä 1980-luvulta. Sillä hoidetaan vaikeaa aknea, joka ei reagoi antibiootti- tai muuhun paikalliseen hoitoon tai johon liittyy runsaiden arpien vaara.
Noin puolen vuoden lääkityksellä saadaan yleensä hyviä ja pysyviä tuloksia aknen hoidossa ja jarrutetaan arpien muodostumista.
Isotretinoiini aiheuttaa kuitenkin muun muassa sikiön keskushermoston kehityshäiriöitä ja siksi sen käyttö edellyttää erityisiä varotoimia. Valmistetta saa määrätä vain ihotautien erikoislääkäri tai hänen valvonnassaan toimiva lääkäri.
Ajatus isotretinoiinin mahdollisesta yhteydestä masennusoireisiin ja itsetuhoisuuteen heräsi pian lääkkeen markkinoilletulon jälkeen, kun yksittäisillä potilailla todettiin mielialaoireita. Kysymys on yhä akateemisen debatin aihe. Se tuottaa otsikoita medialle, huolta potilaille ja hämmennystä lääkäreille.
Aiheuttaako akne mielenterveysoireita?
Amerikkalainen kirjailija Charles Bukowski kirjoittaa karuista nuoruusvuosista romaanissaan Siinä sivussa . Kirjassa lääkäri kertoo potilaasta: ”Tutkin juuri äsken nuoren tytön, jolla oli acne vulgaris. Hänen selkänsä oli sen peitossa. Hän itki. Hän sanoi: ’Miten minä ikinä saan miehen? Selkä jää ikuisille arville. Minä haluan tappaa itseni!’”
Liittyykö akneen sinänsä suurentunut mielenterveysriski? Yksittäisten tutkimusten tulokset ovat ristiriidassa keskenään.
Tuoreen tutkimuksen mukaan masennuksen ja aknen välillä oli heikko positiivinen yhteys. Kliininen masennus oli yleisempää aknea sairastavilla kuin sairastamattomilla.
Selvempi yhteys löytyi ahdistuneisuuden ja aknen väliltä. Ahdistuneisuushäiriö oli yleisempää aknea sairastavilla kuin sairastamattomilla.
Aknen vaikeusaste ei kuitenkaan vaikuttanut masennusoireisiin.
Norjalaisessa koululaiskyselyssä itsemurha-ajatuksista kertoi noin joka neljäs 18–19-vuotias, joka arvioi ihossaan olevan erittäin paljon finnejä. Samoin teki joka viides, joka arvioi finnejä olevan paljon. Mahdollisista aknehoidoista ei ole tietoa. Noin kymmenesosa nuorista, joilla finnejä oli vähän tai ei lainkaan, raportoi itsemurha-ajatuksista. Oireileva akne oli siis yhteydessä itsemurha-ajatusten lisääntymiseen.
Uusiseelantilainen nuorisokysely tuotti samansuuntaiset vastaukset. Nuoren ongelmalliseksi kokema akne kytkeytyi suurentuneeseen riskiin saada itsemurha-ajatuksia ja yrittää itsemurhaa. Aknen ja itsemurhayritysten yhteys oli riippumaton siitä, kokivatko he masennus- tai ahdistuneisuusoireita.
Lisääkö isotretinoiini itsetuhoisuuden riskiä?
A-vitamiini ja sen johdannaiset ovat rasvaliukoisia. Ne ovat välttämättömiä aivojen kehitykselle ja normaalille toiminnalle. Liialliseen saantiin liitetään kuitenkin mahdollisesti suurentunut masennus- ja itsemurhariski.
Myös isotretinoiini on rasvaliukoinen ja läpäisee veri-aivoesteen.
Isotretinoiinin ja mielenterveysriskien tai itsetuhoisuuden yhteyttä on selvitetty yksittäisissä tutkimuksissa, systemoiduissa kirjallisuuskatsauksissa ja niihin pohjautuvissa meta-analyyseissa. Ne poikkeavat tieteellisiltä menetelmiltään ja päätelmiltään toisistaan.
Kanadalaisessa 20 vuotta kattavassa rekisteriaineistossa osoitettiin ensimmäisen kerran tilastollisesti merkittävä yhteys isotretinoiinin ja lääkitystä vaativan masennusoireyhtymän välillä. Isotretinoiini lähes kolminkertaisti masennusriskin aknepotilailla, joilla ei ollut aikaisempaa anamneesia masennuksesta.
Kuitenkin myös vastakkaisia tuloksia saatiin erilaisissa tutkimuksissa, joita tehtiin tämän jälkeen.
Tuoreimmassa syksyllä 2023 julkaistussa 24 tutkimuksessa isotretinoiinin käytöllä ei todettu yhteyttä psykiatrisiin diagnooseihin. Itse asiassa 2–4 vuoden kuluttua lääkityksestä isotretinoiinilla hoidetut olivat yrittäneet itsemurhaa harvemmin kuin ne, joita ei ollut hoidettu isotretinoiinilla.
Itsemurha tai sen yritys isotretinoiinilääkityksen aikana on harvinaista. Eräs rekisteriaineisto sisälsi viideltä vuodelta kaikki Ranskassa annetut isotretinoiinihoidot (328 018 potilasta). Itsemurhia oli 17 ja sairaalahoitoa vaatineita itsemurhayrityksiä 184.
Vertailun vuoksi vuonna 2021 Suomessa itsemurhakuolleisuus kokonaisuudessaan 100 000 henkilöä kohti oli 13.
Yhdysvaltalaisessa yksityiseen sairausvakuutukseen perustuvassa aineistossa verrattiin isotretinoiinia saaneita aknepotilaita väestöön. Aineisto koostui noin 30 000 potilaasta. Itsemurhakäyttäytyminen oli hallitsevampaa väestössä kuin isotretinoiinilla hoidetuilla.
Eli kiistatonta näyttöä puolesta tai vastaan ei ole löytynyt.
Aknen hoito vaatii valppautta
Kysymykseen isotretinoiinin ja masennuksen tai itsetuhoisuuden yhteydestä ei siis vieläkään ole selvää vastausta. Siksi aknen hoidossa tarvitaan valppautta ja riittävää varovaisuutta.
Hoidon tulee olla kokonaisvaltaista, ja on huomioitava myös psykologiset tekijät. Myös aknella itsessään on psykologisia vaikutuksia, jotka voivat heikentää elämänlaatua.
Lain mukaan potilaalla on oikeus saada tietoa eri hoitojen vaikutuksista. Potilaalle on kerrottava hoidon riskeistä ja kirjattava riski-informaatio potilasasiakirjoihin. Tämä on isotretinoiinilääkitystä aloittavan ihotautilääkärin tehtävä.
Lääkärin on hyvä kysyä mahdollisesta aiemmasta masentuneisuudesta ja tarvittaessa myös itsemurha-ajatuksista.
Kaikkien potilasta hoitavien terveydenhuollon ammattilaisten sekä perheen ja läheisten on hyvä tietää potilaan isotretinoiinilääkityksestä ja sen mahdollisista haitoista. Tämä helpottaa mielenterveysongelmien havaitsemista.
Bukowskin päähenkilö kertoo: ”Häpesin hirveästi. Joskus seisoin kotona kylpyhuoneen peilin ääressä ja puhkaisin yhden finneistä. Peiliin lässähti keltaista märkää. Oli jotenkin karmaisevan kiehtovaa, että siellä oli semmoista sotkua. Mutta tiesin, kuinka vaikeaa toisten ihmisten oli katsoa minua.”
Vaikean aknen tehokas hoito voi parantaa potilaan minäkuvaa, sosiaalisia suhteita, mielialaa ja elämänlaatua. Lääkitystä ei ole syytä evätä, kun sen käyttö on aiheellista ja hoitopäätös on tehty yhdessä potilaan kanssa harkitusti.
Leena Koulu on ihotautiopin dosentti Tyksin Ihoklinikalla.
Artikkeli on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
