Äidin diabeteksen tiedetään voivan vaikuttaa sikiön kehitykseen aiheuttaen tälle monenlaisia ongelmia syntymän jälkeen. Syntyvällä lapsella voidaan todeta erityisesti verenkierrollisia ja keuhkojen toiminnan häiriöitä.
Anna Koskinen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että äidin diabeteksen vaikutus näkyi napanuoran geeniaktivaatiossa selvästi, erityisesti verisuonten kehitystä ja toimintaa säätelevissä geeneissä.
Koskisen mukaan väitöstutkimuksen lähtökohtana oli selvittää niitä mekanismeja, jotka mahdollisesti johtavat sikiön poikkeavaan kehitykseen ja ohjelmoitumiseen.
Tutkimuksessa kerättiin tyypin 1 diabetesta sairastavien äitien synnytyksissä lasten napanuorakudosnäytteitä. Näytteistä selvitettiin eri geenien aktivoitunutta toimintaa verrattuna verrokkiäitien lasten napanuoranäytteisiin.
– Tuloksista voidaan päätellä samanlaisia geenien ilmentymismuutoksia esiintyvän mahdollisesti muissakin vastasyntyneen kudoksissa. Koska napanuoran tiedetään koostuvan lähinnä verisuonista ja niitä ympäröivästä tukikudoksesta, viittaavat tulokset erityisesti verisuonikudoksissa tapahtuviin geeniaktivaation muutoksiin.
Tutkimuksessa myös selvitettiin keuhkomuutosten syntyä ja mekanismeja diabeteseläinmallilla.
Emon diabetes näytti kiihdyttävän sikiön keuhkojen kehitystä rakenteellisesti siten, että syntymän jälkeen todettiin rakenteiden olevan osin edellä normaaliaikataulua ja solujen jakautuminen ja solukuolema olivat kiihtyneet. Tämä tulos oli osin odottamaton, ja vaatii jatkoselvittelyjä.
Keuhkojen myöhäisessä kehitysvaiheessa, vastaten ihmisillä ensimmäisten elinkuukausien ikää, näkyi keuhkokudoksessa edelleen samansuuntaisia rakenteellisia muutoksia ja lisäksi selvät geeniaktivaation muutokset erityisesti solunulkoisen tukikudoksen rakennetta säätelevissä geeneissä.
Sikiön altistuminen emon diabetekselle saattaa aiheuttaa pitkäaikaisia vaikutuksia jälkeläisen kudoksiin syntymän jälkeen.
Vastasyntyneen lapsen tehohoidossa keuhkojen kehittyminen voi häiriintyä, erityisesti runsaan hapetuksen vaikutuksesta. Lapsen altistuminen sikiöaikana äidin diabetekselle voi vaikuttaa siihen, miten hänen kudoksensa reagoivat syntymänjälkeisessä lisäaltistuksessa. Tähän viittaavat eläinmallin tulokset syntymänjälkeisen lisähapen annon jälkeen.
LL Anna Koskisen väitös The effects of maternal hyperglycemia on human umbilical vascular gene expression and neonatal rat lung development tarkastetaan 15.2.2014 Turun yliopistossa.
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva Pixmac
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
