Vuonna 2020 Kelan korvaamien sairauspoissaolojen määrä väheni. Myös aiempina vuosina kasvussa olleiden mielenterveysperusteisten päivärahapäivien kasvu tyrehtyi. Kuitenkin ahdistuneisuushäiriöihin perustuvien päivärahapäivien määrä kasvoi edelleen.
Sairauspoissaolot kääntyivät selvään kasvuun vuoden 2016 jälkeen. Tämä johtuu lähes yksinomaan masennus- ja ahdistuneisuushäiriöistä. Vuonna 2020 kuitenkin sairauspäivärahalla korvatut sairauspoissaolot kääntyivät taas laskuun ja esimerkiksi masennuksesta johtuvia sairauspäivärahoja myönnettiin vähemmän.
Ahdistuneisuus lisääntyy kaiken ikäisillä
Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren ja tutkija Riku Perhoniemi pohtivat Kelan Tutkimusblogissa, että esimerkiksi etätyön yleistyminen, liikkumisen ja kokoontumisten rajoittaminen, kasvanut työttömyys ja terveyspalveluiden käytön väheneminen koronaepidemian aikana ovat voineet eri tavoin vaikuttaa siihen, että Kelan korvaamat sairauspoissaolot viime vuonna vähenivät.
Ahdistuneisuushäiriöihin perustuvien sairauspoissaolojen kasvun jatkuminen myös viime vuonna on tässä kontekstissa heidän mukaansa merkittävä havainto. Esimerkiksi epidemiatilanteen pitkittyminen, yhteiskunnallisen tilanteen jatkuva epävarmuus, sosiaalisten kontaktien poikkeuksellinen vähäisyys sekä siitä seurannut eristäytyneisyys ovat voineet lisätä ahdistuneisuusoireita. Toisaalta hoitotyössä olevilla työn kuormittavuus on voinut kasvaa.
Ahdistuneisuushäiriöiden kasvu niin viime vuonna kuin pidemmälläkin aikavälillä näkyy jokaisessa ikäryhmässä, naisilla hieman selvemmin kuin miehillä. Vastaavasti masennuksesta johtuvien sairauspoissaolojen trendi on ollut samankaltainen kaikissa sukupuoli- ja ikäryhmissä.
Ahdistuneisuushäiriöiden perusteella maksettujen päivärahapäivien määrä henkeä kohden on kasvanut sukupuoli- ja ikäryhmästä riippuen jopa 70–90 prosenttia vuosien 2016 ja 2020 välillä, kun samanaikaisesti masennukseen perustuvien päivärahapäivien määrä on kasvanut 20–40 prosenttia.
Anne Seppänen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
