Lisdeksamfetamiini osoittautui laajassa rekisteritutkimuksessa kautta linjan lupaavimmaksi lääkeaineeksi verrattuna muihin amfetamiiniriippuvaisilla yleisesti käytettyihin lääkkeisiin.
– Vaikka jotain näyttöä ADHD-lääkkeiden tehosta amfetamiiniriippuvuuden hoidossa on, emme osanneet odottaa, että tulos olisi näin yksiselitteinen ja selkeä, ihmettelee oikeuspsykiatri Milja Heikkinen Niuvanniemen sairaalasta.
Amfetamiinit ovat maailman toiseksi yleisimpiä laittomia päihteitä. Lisdeksamfetamiini on ADHD-lääke ja joissakin maissa hyväksytty myös ahmimishäiriön hoitoon. Lisdexamfetamiini oli yhteydessä parhaisiin tuloksiin sairaalahoitoon joutumisen ja kuoleman riskin ehkäisemisessä. JAMA Psychiatry julkaisi Karoliinisen instituutin, Itä-Suomen yliopiston ja Niuvanniemen sairaalan tekemän laajan rekisteritutkimuksen tulokset torstaina.
"Tulos on tosi rohkaiseva, vaikkei tätä voida suoraan soveltaa kliiniseen työhön." Milja Heikkinen
Amfetamiiniriippuvuuden hoitoon ei ole hyväksyttyä lääkehoitoa. Vaikka useammasta lääkeaineesta on varovaisen positiivisia tutkimustuloksia, vakuuttava näyttö on jäänyt puuttumaan tutkimusten ollessa aineistoltaan pieniä tai hyvin valikoituja ja keskeytysprosentin ollessa suuri. Tällä kertaa tutkimuksen uskottavuus ei kaadu pieneen n-määrään: tulos perustuu lähes 14 000 Ruotsissa asuvan, 16–64-vuotiaan amfetamiini- tai metamfetamiiniriippuvaisen henkilön tietoihin. Heille riippuvuusdiagnoosi (ICD-koodi F15) oli asetettu kesäkuun 2006 ja joulukuun 2018 välillä.
– Tiedot tutkittavista on kerätty koko Ruotsin kattavista kansallisista rekistereistä. Tutkimusjoukko on valikoimaton ja kyseessä havainnoiva rekisteritutkimus, julkaisun ensimmäisenä kirjoittajana oleva Heikkinen kertoo.
Potilaita seurattiin diagnoosin saamisesta siihen saakka, kunnes potilas kuoli, muutti pois Ruotsista tai sai diagnoosin skitsofreniasta tai kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, tai kunnes tutkimus päättyi. Seuranta-ajan mediaanipituus oli 3,9 vuotta.
Menetelmä vähentää valikoitumisharhaa
Käyttäjien joukko on vaikeasti kontrolloitavissa, sillä ryhmässä esiintyy runsaasti esimerkiksi mielenterveydenhäiriöitä ja monipäihdekäyttöä. Skitsofreniaa ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat jätettiin tutkimuksesta pois ja oheissairastavuus pyrittiin ottamaan huomioon vakioinnissa.
– Valikoitumisharhan poistamista helpottaa tutkimuksen pääanalyyseissä käytetty menetelmä, jossa jokainen tutkittava toimii omana verrokkinaan. Analyysissa verrataan keskenään ajanjaksoja, jolloin ihminen käytti lääkettä siihen ajanjaksoon, kun lääke ei ollut käytössä.
Amfetamiinin tai metamfetamiinin todellisen käytön määrää ei ollut mahdollista arvioida. Päätetapahtumiksi valittiin sen sijaan selkeät mittarit: päihteidenkäytöstä johtuvat sairaalajaksot, mistä tahansa syystä johtuvat sairaalajaksot tai kuolemat sekä erikseen kuolleisuus.
Lisdeksamfetamiinin käytön aikana päihderiippuvuudesta johtuvan sairaalajakson riski oli 18 prosenttia alhaisempi. Mistä tahansa syystä johtuvan sairaalajakson tai kuoleman riski oli 14 prosenttia alhaisempi verrattuna ajanjaksoihin, jolloin potilas ei käyttänyt ADHD-lääkettä. Tarkasteltaessa pelkästään kuolleisuutta, riski oli 57 prosenttia alhaisempi lisdeksamfetamiinin käytön aikana.
Bentsodiatsepiinien käyttö sen sijaan oli yhteydessä kurjempiin tuloksiin. Päihteidenkäytöstä johtuvan sairaalajakson riski oli 17 prosenttia korkeampi ja mistä tahansa syystä johtuvan sairaalajakson tai kuoleman riski 20 prosenttia korkeampi kuin lääkkeettömillä jaksoilla. Masennuslääkkeiden käyttö oli myös yhteydessä hieman huonompiin potilastuloksiin lääkkeettömään jaksoon verrattuna.
Tutkimuksessa saatiin myös jonkin verran näyttöä buprenorfiinin suotuisasta vaikutuksesta päätetapahtumiin.
– Tässä todennäköisesti on kyse sekakäyttöön tai toiseen päihdehäiriöön liittyvistä tilanteista. Buprenorfiinia käyttäneillä esimerkiksi riski kuolla yliannostukseen oli vähäisempää.
Tulos on rohkaiseva, hoidon tarvitsijoita on
Koska luotettava näyttö amfetamiiniriippuvuuden lääkehoidosta puuttuu, myöskään Käypä hoito -suosituksissa ei ole juurikaan nimetty lääkkeitä riippuvuuden hoitoon. Amfetamiinipsykoosia voidaan hoitaa psykoosilääkkeillä, masennuslääke mirtatsapiinia voidaan kokeilla vieroitusoireisiin.
Tässä tutkimuksessa masennuslääkkeet ja psykoosilääkkeet olivat kuitenkin yhteydessä lievästi kohonneeseen riskiin joutua sairaalaan tai kuolla. Tutkimuksessa lisdeksamfetamiini oli ainoa lääke, joka oli yhteydessä kaikkien päätetapahtumien pienempään riskiin.
– Tulos on tosi rohkaiseva, vaikkei tätä voida suoraan soveltaa kliiniseen työhön. Tarvitaan vielä satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia.
– Tarvitsijoita riippuvuuden tehokkaammalle hoidolle olisi varmasti. Amfetamiinin käyttö on lisääntynyt ja aiheuttaa harmia niin yksilölle kuin yhteiskunnalle, joskaan kaikilla ongelma ei kuitenkaan ole riippuvuustasoinen.
Tutkimusta johti Karoliinisen instituutin ja Itä-Suomen yliopiston professori Jari Tiihonen .
Maria Nummela
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
