Elokuusta alkaen Kainuun prikaatissa ja jo kevättalvella Etelä-Suomen varuskunnissa levinneen adenovirusepidemian rajuoireisuutta selittää viruksen Suomessa uusi serotyyppi.
Laajalti levinnyt ja perusterveitä varusmiehiä jopa tehohoitoon vienyt epidemia on rajuoireiseksi tiedetyn serotyyppi 7d:n aiheuttama, kertoo Sotilaslääketieteen keskuksen johtaja, lääkintäeverstiluutnantti Ilkka Laaksi .
– Adenovirus on tavallinen virus, jota esiintyy joka vuosi, mutta se mitä viime keväänä havaittiin, on poikkeuksellista. Kainuun prikaatin elokuussa alkanut epidemia on jatkoa sille, Laaksi sanoo.
Virus on aiheuttanut sairastuneissa ylähengitystie- ja vatsaoireita, yleistä huonovointisuutta ja kuumeilua. Virustyyppi on aiheuttanut tavallista enemmän sairaalahoitoa vaatineita tautitapauksia.
– Tämä on vakava asia. Ei ole tavallista, että perusterveillä nuorilla on jopa tehohoitojaksoja, hän toteaa.
Erotusdiagnostiikkaa bakteeri-infektioista vaikeuttaa se, että viruksille epätyypillisesti adeno voi nostaa tulehdusarvoja.
Yhdysvalloissa tämä serotyyppi ja toinen, myös vaikeaoireiseksi tiedetty serotyyppi 4, ovat tavallisia epidemioiden aiheuttajia ja niitä on esiintynyt varuskunnissa laajasti. Alokkaita on armeijassa rokotettu niitä vastaan. Kummallekin on oma rokotteensa.
Rokotteet eivät kuitenkaan ole täysin ongelmattomia, ja kun niistä luovuttiin, virustyypit lehahtivat uudelleen epidemioiksi. Rokotteilla ei ole myyntilupaa Euroopassa.
Viranomaisyhteistyötä jo keväästä alkaen
Suomessa ei serotyyppi 7:ää ainakaan tiedetä aiemmin esiintyneen.
– Selvitämme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa, löytyykö sitä vanhoista näytteistä. Näkemyksemme on, että virus on uudentyyppinen ja se aiheuttaa tämän tilanteen.
Laaksi kertoo, että tilanne on Puolustusvoimissa nähty hyvin vakavana jo kevättalvelta alkaen ja siihen on saatu viranomaistukea THL:stä, sosiaali- ja terveysministeriöstä ja hyvinvointialueilta. Asian tiimoilta on pidetty kokouksia jopa viikoittain.
Kaikkien varuskuntien terveysasemilla on tarkat epidemiasuunnitelmat. Tästä huolimatta Kainuun prikaatissa epidemia pääsi leviämään voimakkaasti.
– Kajaanissa nähty nopeus ja laajuus tekivät tilanteesta poikkeuksellisen. Tietyllä tavalla se yllätti meidät.
Yleensä adenovirus ei ylly epidemiaksi syyskesällä, vaan kevättalvella.
Normaalisti varuskuntien terveysasemien toiminta on virka-aikaista ja mitoitettu päivässä muutamille kymmenille kävijöille. Yhtäkkiä adenoviruksen sairastuttamia varusmiehiä oli pyrkimässä terveysasemalle satoja. Palvelut ruuhkautuivat pahoin ja tämä on herättänyt huolta ja tyytymättömyyttä myös varusmiesten perheissä.
Tilanteen korjaamiseksi Puolustusvoimat siirsi Kainuun prikaatiin lääkäriresurssia muilta terveysasemilta ja on hankkinut myös vuokrahenkilöstöä. Terveysasemia on pidetty auki myös virka-ajan ulkopuolella. Tällä hetkellä Kainuun prikaatin epidemia on laantumassa.
Armeijassa otolliset olosuhteet
Armeijassa olosuhteet epidemian syntymiselle ovat otolliset: jopa yli 10 varusmiehen tuvissa taudit leviävät herkästi.
Adenovirustartunnalla on pitkä itämisaika ja se voi tarttua jo oireettomassa vaiheessa, joten tartuntoja on vaikea estää. Sairastuneita on helposti paljon, ennen kuin tilanteeseen ehditään reagoimaan.
Tähän kuitenkin pyritään.
Tilannekuvan selvittyä Kainuun prikaatissa on kohortoitu sairastuneet varusmiehet omiin tiloihinsa. Sairaita varusmiehiä ei ole päästetty lomille, jotta tauti ei leviäisi laajalti siviiliväestön keskuuteen. Maskit ovat käytössä ja käsihygieniaa valvotaan.
– Näkemyksemme mukaan kirurgisella maskilla leviämistä pystytään rajoittamaan, Laaksi toteaa.
Harjoituksissa varmistetaan, etteivät eri paikoista tulleet joukot sekoitu keskenään.
Myös siivoukseen kiinnitetään tavallista suurempaa huomiota, sillä adenovirus säilyy pinnoilla pitkään tartuttavana.
Tuoretta tietoa adenoviruksen aiheuttamista epidemioista suomalaisilla varusmiehillä löytyy esimerkiksi Sotilaslääketieteen aikakauslehdestä ja hiukan vanhempaa Journal of Medical Virology -tiedelehdessä julkaistusta artikkelista. Mölsä M ym. J Med Virol 26.8.2015.
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivulla.
