Addiktiot ovat vahvoja kiinnityksiä mielihyvää tuottaviin valintoihin. Valitaan nopeasti saatava pieni palkkio, vaikka tarjolla olisi suurempi myöhemmin.
Perinteiset selitykset ovat tarkastelleet addiktioita – vaikkapa uhkapelaamista, seksiä, ruokaa, vallankäyttöä, alkoholia, huumeita ja tupakkaa – kutakin erikseen.
Uudet mallit pyrkivät ottamaan huomioon, että addiktiota voi olla useita samanaikaisesta ja että ne voivat vaihtua.
"Selvää käsitystä siitä, mikä addiktioissa on muna ja mikä kana, ei ole."
Ajattelu pohjautuu vaihtoehtoisten tavoitteiden valintaan. Kyse on biologisista ominaisuuksista joita on todettu ainakin ihmisillä, rotilla ja kyyhkysillä (1Kirjallisuutta).
Valinta muuttuu
Oletetaan, että valittavana on kaksi tavoitetta. Toinen antaa suuren palkkion pitkän ajan kuluttua. Toinen saavutetaan nopeammin, mutta palkkio on pienempi.
Rationaalinen ihminen malttaa odottaa ja valitsee suuremman palkkion. Valinta myös pitää, kun palkkion saaminen lähenee.
Ihminen on kuitenkin usein epärationaalinen. Törmätään ilmiöön nimeltä hyperbolinen diskonttaus.
Hyperbolisesti diskonttaava ihminen tekee seuraavasti:
1) Jos tarjolla on euro käteen heti tai kaksi euroa vuoden kuluttua, hän ottaa euron heti käteen.
2) Jos tarjolla on euro vuoden kuluttua ja kaksi kahden vuoden kuluttua, hän valitsee kaksi euroa – mutta muuttaa valintansa, kun pienempi palkkio on vuoden kuluttua käden ulottuvilla.
Tavoite siis vaihtuu ajan mukana. Tämä tapahtuu kohdassa, jossa palkkioiden odotusaikoja vastaavien nykyarvojen kuvaajat risteävät.
Toipua voi
Ilmiö voi selittää tahdon heikkoutta ja itsekontrollin puutetta.
Muutoshetken avulla voidaan ehkä tunnistaa henkilöitä, jotka ovat addikteja tai vaarassa addiktoitua. Samoin voidaan arvioida addiktion vaikeusastetta ja hoidon aikana tapahtuvia muutoksia (21 Oliveira L, Green L, Myerson, J. Pigeons' delay discounting functions established using a concurrent-chains procedure. J Exp Anal Behav 2014;102: 151 - 161. https://doi.org/10.1002/jeab.97). Näin lupaa yksi katsaus.
Mutta näin yksinkertaista tämä ei liene.
Toinen katsaus viittaa siihen, että tavoitteiden vaihtuminen on tavallista muttei luonnonlaki (32 Bickel WK, Koffarnus MN, Moody L ym. The behavioral- and neuro-economic process of temporal discounting: A candidate behavioral marker of addiction. Neuropharmacology 2014;76 Pt B(0 0):518-527. doi:10.1016/j.neuropharm.2013.06.013). Jotkut voivat, ainakin joidenkin tavoitteiden suhteen, pysyä sitkeästi suuremman palkkion metsästäjinä. Toiset taas jahtaavat melkein aina nopeaa palkkiota.
Diskonttaustapa näyttää olevan melko stabiili luonteenpiirre. Käyttäytymiseen vaikuttavat sen lisäksi ympäristö, olosuhteet ja sattuma.
Addikti ei kuitenkaan ole avuttomasti riippuvainen. Kun tietoisesti tehtyä päämäärähakuista valintaa toistetaan, se automatisoituu tavaksi toimia ilman tietoista pohdintaa. Tietoinen valinta voi siis muuttua addiktiosta vierottavaksi tavaksi (32 Bickel WK, Koffarnus MN, Moody L ym. The behavioral- and neuro-economic process of temporal discounting: A candidate behavioral marker of addiction. Neuropharmacology 2014;76 Pt B(0 0):518-527. doi:10.1016/j.neuropharm.2013.06.013).
Dopamiini välittää
Addiktioon liittyy kolme tunnekäsitettä.
Halu kohdentuu päämäärän ja pyrkimykseen saavuttaa se. Onnellisuutta on tunne siitä, että lähestyy päämäärää. Mielihyvä on seuraus päämäärän saavuttamisesta (43 Story GW, Vlaev I, Seymour B, Darzi A, Dolan RJ. Does temporal discounting explain unhealthy behavior? A systematic review and reinforcement learning perspective. Front Behav Neurosci 2014;8:76. doi:10.3389/fnbeh.2014.00076).
Keskeinen välittäjäaine on dopamiini. Useat aivojen aistisignaaleja kuljettavat radat ja niiden välittäjämolekyylit johtavat ventraaliseen tegmentumiin ja voimistavat siellä dopamiinin eritystä. Sieltä signaalit kulkevat aivojen tunteita, muistia ja tietoista päättelyä käsitteleviin osiin (54 Leyton M. The neurobiology of desire: Dopamine and the regulation of mood and motivational states in humans. Kirjassa: Kringelbach ML, Berridge KC, toim. Pleasures of the brain. New York; Oxford University Press, 2009, s. 222–243.).
Dopamiini näyttäisi liittyvän mielihyvää enemmän haluun ja onnellisuuteen.
Maukas ruoka, rahapelivoitto, alkoholi, tupakka, amfetamiini ja kokaiini nostavat dopamiinitasoja (43 Story GW, Vlaev I, Seymour B, Darzi A, Dolan RJ. Does temporal discounting explain unhealthy behavior? A systematic review and reinforcement learning perspective. Front Behav Neurosci 2014;8:76. doi:10.3389/fnbeh.2014.00076). Samanlaisia havaintoja on tehty kauneuden, seksin, pornon ja romanttisen rakkauden suhteen, joskin vain muutamissa pienissä tutkimuksissa (65 Linden D. Pleasure. Oxford; Oneworld, 2011.). Jopa yksinkertaisen videopelin pelaaminen voi aiheuttaa mielihyvää (54 Leyton M. The neurobiology of desire: Dopamine and the regulation of mood and motivational states in humans. Kirjassa: Kringelbach ML, Berridge KC, toim. Pleasures of the brain. New York; Oxford University Press, 2009, s. 222–243.).
Dopamiinitasot normalisoituvat, kun positiiviset tunteet heikkenevät. Mielihyvähakuisuus on tarkoitettu motivoimaan normaalia toimintaa. Keinotekoinen kiihottaminen on vaarallista.
Muna vai kana?
Tavallisimpia addiktioihin liittyviä mielenterveyden ongelmia ovat äkkipikaisuus, vihaisuus, uteliaisuus, jännityshakuisuus (eksternalisoivia) sekä masennus tai ahdistuneisuus (internalisoivia). Ruotsalaisessa väestöä edustavassa yli 217 000 henkilön tutkimuksessa alkoholiaddikteista 32 prosenttia oli taustaltaan eksternalisoivia ja 23 prosenttia internalisoivia (76 Ainslie G. Intertemporal bargaining in addiction. Front Psychiat 2013;4:63. doi: 10.3389/fpsyt.2013.00063).
Hyperbolinen diskonttaus, mielenterveyden ongelmat ja addiktiot liittyvät toisiinsa. Impulsiiviset kokaiiniaddiktit (87 Kendler KS, Ohlsson H, Sundquist J, Sundquist K. The Typology of Alcohol Use Disorder: Latent Class Analyses of a Population-Based Swedish Sample. J Stud Alcohol Drugs 2022;83:672-679.) ja masennuspotilaat ovat alttiimpia valitsemaan nopean pienen palkkion (98 Coffey S, Gudleski G, Saladin M ym. Impulsivity and rapid discounting of delayed hypothetical rewards in cocaine-dependent individuals. Experimental and Clin Psychopharmacol 2003;11:18-25-).
Selvää käsitystä siitä, mikä addiktioissa on muna ja mikä kana, ei ole.
Diskonttaustapa voi kuitenkin olla yksi alkusyy. Tähän viittaa se, että jo nelivuotiailla on havaittu eroja kyvyssä odottaa pitempää ja suurempaa vaahtokarkkipalkintoa, ja sen on todettu olevan yhteydessä myöhempään pystyvyyteen ja koulumenestykseen (109 Pulcu E, Trotte, P, Thomas E ym. (2014). Temporal discounting in major depressive disorder. Psychol Med 2014;44:1825-1834. doi:10.1017/S0033291713002584).
Aineisto oli kuitenkin pieni, vaikka tulokset tilastollisesti merkitseviä. Syyseuraussuhteiden tutkimisessa riittää vielä töitä.
Kari Poikolainen
LKT, kansanterveystieteen dosentti
Helsingin yliopisto, Collegium
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
