A-ryhmän streptokokki aiheuttaa maailmanlaajuisesti vuosittain noin 700 miljoonaa sairastumista, arvioi Maailman terveysjärjestö WHO. Suurin osa taudeista on nielutulehduksia eli angiinaa. Vakavimmissa tapauksissa A-ryhmän streptokokki aiheuttaa sepsistä tai ihonalaisen kudoksen laajaa tulehdusta eli nekrotisoivaa faskiittia, jossa kuolleisuus on suuri.
A-streptokokki-infektioihin on vuosikymmeniä käytetty penisilliiniryhmän antibiootteja, joiden teho on ollut hyvä. A-ryhmän streptokokkitauteja vastaan ei ole olemassa rokotetta.
Lokakuussa 2019 julkaistiin Yhdysvalloista tieto kahdesta A-streptokokkikannasta, jotka olivat kehittäneet vastustuskykyä penisilliineille. Kannoilta löytyi uudenlainen muuntunut penisilliiniä sitova proteiini.
Kolmannes tutkimuskannoista Suomesta
Tämän jälkeen kansainvälinen tutkimusryhmä kävi läpi noin 7 000 A-ryhmän streptokokin perimäkirjaston ja etsi vastaavanlaisia geenimuutoksia.
Analyysi kattoi bakteerikantoja seitsemästä eri maasta usean vuosikymmenen ajalta.
Tutkimusmateriaaliin valikoiduista bakteerikannoista lähes kolmannes on Suomesta. Suomen tutkimusmateriaali on kerätty valtakunnallisen tartuntatautirekisterin väestöpohjaisesta tartuntatautien seuranta-aineistosta, joka pohjaa laajaan kansalliseen yhteistyöhön kliinisten mikrobiologian laboratorioiden kanssa.
– Analyyseissa ilmeni, että noin kaksi prosenttia tämän hyvin laajan kokoelman bakteereista oli muuttunut perimältään siten, että niistä löytyi vastaavanlaisia geenimutaatioita. Tämä muutos vähensi penisilliiniryhmän antibioottien tehoa näihin bakteereihin laboratoriotesteissä, kertoo tutkimusryhmään kuuluva Turun yliopiston bakteeriopin professori Jaana Vuopio tiedotteen mukaan.
Jos vastustuskykyiset kannat yleistyvät, lievienkin infektioiden hoito hankaloituu
Tutkimus osoitti, että A-streptokokki on vuosien saatossa useasti yrittänyt kehittää vastustuskykyä penisilliiniryhmän antibiooteille. Tätä on tapahtunut eri aikoina ja monessa maassa.
– Tämä tarkoittaa, että emme voi jatkossa tuudittautua ajattelemaan, etteikö jonakin päivänä löydy A-streptokokkikanta, johon tämä tärkeä ja laajalti käytetty lääkeryhmä ei enää laisinkaan tehoa. Jos nämä kannat yleistyisivät, olisi lievienkin A-streptokokki-infektioiden hoito vaikeaa, Vuopio huomauttaa.
Laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa oli mukana tutkijoita Suomesta, Yhdysvalloista, Norjasta, Islannista, Ruotsista, Tanskasta ja Britanniasta.
Tutkimus on julkaistu Journal of Clinical Microbiology -lehdessä.
Teksti: Hertta Vierula
