1. Mikä on sydänlihastulehdus?
Sydänlihaksen tulehdus eli myokardiitti johtuu yleisemmin viruksista. Myös mykoplasman, klamydian ja borrelian ja muiden mikrobien aiheuttamissa infektioissa sydänlihas voi tulehtua.
Joskus sydänlihaksen tulehdus voi ilmetä reumaattisen tai muun vasta-ainereaktiota aiheuttavan eli immuunivälitteisen taudin yhteydessä.
2. Miten flunssa ja sydänlihastulehdus liittyvät yhteen?
Jotkut flunssaoireita aiheuttavat virukset, kuten esimerkiksi coxsackie B -virus, adenovirus tai influenssavirus voivat aiheuttaa sydänlihaksen tulehduksen ohimenevästi.
Kuolemaan johtava sydänlihastulehdus on hyvin harvinainen, mutta mahdollinen.
Tämän vuoksi flunssaisena ei pidä harrastaa raskasta liikuntaa, varsinkaan jos on kuumetta tai lämpöä.
3. Onko sydämentykytys sydänlihastulehduksen oire?
Sydämentykytys tai rytmihäiriöt ovat harvoin oire sydänlihastulehduksesta, mutta niiden vuoksi, varsinkin jos rytmihäiriöön liittyy huonovointisuutta, kannattaa hakeutua ensiapuun. Siellä voidaan tutkimuksin poissulkea sydänkohtaus.
4. Miltä sydänlihastulehdus tuntuu?
Sydänlihastulehduksen yleisin oire on rintakipu, joka tuntuu erityisesti vasemmalla kyljellä maatessa tai etukumarassa istuessa. Sydänoireet voivat olla vakavia.
Myös sydämen tykyttely ja muljahtelu voivat olla sydänlihastulehduksen oireita.
Aina kuitenkaan sydänlihastulehdus ei tunnu miltään. Joskus se todetaan esimerkiksi kuumeisesta infektiosta kärsivällä potilaalla sydänfilmin yhteydessä ilman, että hänellä on ollut mitään oireita.
5. Sydänlihastulehdus koronarokotteesta — mistä on kyse?
Koronaepidemian ja koronarokotteiden yhteydessä puhutaan sydänlihastulehduksista.
mRNA-tekniikkaan perustuvien rokotteiden, kuten Suomessa käytettyjen Biontech-Pfizerin ja Modernan valmistamien koronarokotteiden yhteydessä on raportoitu sydänlihastulehduksista.
Suomessa tapauksia raportoitiin 7 tapausta miljoonaa rokotettua kohtaan.
Epäillään, että kyseessä on todennäköisesti immuunivasteeseen liittyvä reaktio, joka ilmaantuu viikon sisällä rokotteesta. Tulehdusta esiintyy erityisesti nuorilla miehillä, mutta oireet ovat lieviä.
6. Millaista on sydänlihastulehduksen hoito?
Jos epäillään sydänlihastulehdusta, on syytä lähteä päivystykseen. Tulehduksen hoito riippuu sydänlihastulehduksen oireista ja vakavuudesta.
Sydänlihastulehdusta voidaan hoitaa muun muassa seuraavalla tavalla:
- Jos havaitaan muutoksia EKG-tutkimuksessa tai muissa sydänlihasvaurion merkkiaineissa, tarvitaan sydämen ultraäänitutkimus ja yleensä lyhyttä sairaalahoitoa.
- Jos potilaalla ilmenee rytmihäiriöitä tai sydämen vajaatoimintaa, niitä hoidetaan tavanomaisilla sydänlääkkeillä sairaalassa.
- Mahdollisia kipuja hoidetaan tulehduskipulääkkeillä.
- Jos tulehduksen aiheuttaa mikrobi ja siihen on olemassa lääke, annetaan lääkettä.
Sydänlihastulehdusta vastaan ei ole varsinaisia lääkkeitä. Tulehdusta voi ehkäistä välttämällä raskasta liikuntaa flunssan aikana.
Sydänlihaksen tulehdus eli myokardiitti johtuu yleisemmin viruksista.
Sairaus paranee yleensä itsestään.
Raskasta liikuntaa tulee välttää kuitenkin ainakin viikon ajan oireiden parannuttuakin.
Yleensä sydänfilmi (EKG) tarkistetaan muutaman kuukauden kuluttua taudin parannuttua.
7. Voiko sydänlihastulehdus olla kuumeeton?
Sydänlihastulehdus voi olla kuumeeton, niin kuin flunssakin. Näin helposti tulee rehkittyä flunssaisena, jolloin altistaa itsensä sydänlihastulehdukselle.
8. Sydänlihastulehduksessa syke nousee vai nouseeko?
Sydänlihastulehdukseen voi liittyä sykkeen nousua, varsinkin ylös noustessa, rasituksen aikana tai kuntoillessa.
Lievässä tulehduksessa sydäntuntemuksia ei välttämättä huomaa.
9. Nostaako sydänlihastulehdus CRP:tä?
Verikokeissa voidaan joskus havaita tulehdusarvojen sekä ns. sydänlihasmerkkiaineiden nousua, mutta usein tulehdusmuutokset ovat lieviä.
Sydänlihastulehduksen diagnoosi jää usein epävarmaksi.
10. Voiko sydänlihastulehdukseen kuolla?
Kuolemaan johtava sydänlihastulehdus on hyvin harvinainen, mutta mahdollinen. Taustalla on usein vakava rytmihäiriö.
Rankka fyysinen liikunta sydänlihastulehduksen aikana voi aiheuttaa tällaisen rytmihäiriön.
Lähteet: Terveyskirjasto, Sydänliitto
